Johtajan vuorovaikutusosaaminen suomalais-venäläisessä esimies-alaissuhteessa
Pulkkinen, Emmi (2014)
Pro gradu -tutkielma
Pulkkinen, Emmi
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111746325
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111746325
Tiivistelmä
The participants in the dynamic Finnish working environment are expected to display communication skills, which is emphasized when different cultures meet. The objective of this thesis was to study the required interpersonal communication competence of leaders in a Finnish-Russian superior-subordinate relationship. The leadership was approached from a communicational perspective where leadership emerges in a dyadic relationship between leader and subordinate.
The research was conducted as a qualitative case study. The data was gathered from interviews in the target organization. Four superiors and five of their subordinates were interviewed. The qualitative data gathered from the interviews was analyzed by theory-driven content analysis. The representative data was organized and coded in order to establish the main categories, which form a basis of the conclusions of the thesis.
Interpersonal communication competence has a significant role alongside substance in leadership. The superiors in the workplace perceive communication as contextual. The findings indicate that there are certain tensions in the relationship between the superiors and their subordinates. The tensions are described as distance, collectiveness and emotions, and verbal expression and understanding.
Leadership communication competence is about finding a balance between the tensions based on cultural differences. From the interpersonal communication research tradition point of view, the efficient and appropriate communication competence in this context consists of the knowledge of tensions and challenges, as well as the ability to manage cultural tensions and the motivation to react positively to cultural differences. Muuttuva suomalainen työympäristö vaatii toimijoiltaan viestintäosaamista, joka korostuu kulttuurien kohdatessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata suomalais-venäläisessä johtaja-alaissuhteessa edellytettävää esimiehen interpersonaalista vuorovaikutusosaamista. Johtajuutta lähestyttiin vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta, jossa johtamisilmiö tapahtuu esimiehen ja alaisen välisessä dyadisessa suhteessa.
Työn tutkimusstrategia oli empiirinen tapaustutkimus. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina kohdeorganisaatiossa. Edustavaan otokseen valikoitui neljä esimiestä ja heidän viisi alaistaan. Aineiston analyysiprosessissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustehtävän kannalta oleellisen aineiston luokittelun keinoin havainnot pelkistettiin pääteemoiksi, joista johdettiin tutkielman keskeiset päätelmät, tieteellinen kontribuutio ja käytännön hyödyntäminen.
Tapauksen esimiehet käsittivät viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen olevan yksilöllisen substanssiosaamisen rinnalla yhtä tärkeä osa koko ammatillista kompetenssia. Esimiesten käsityksissä viestintä on sidoksissa kontekstiinsa. Suomalais-venäläisessä esimies-alaissuhteessa johtamisviestintään vaikuttavat etäisyyden, yhteisöllisyyden ja emootioiden sekä kielellisen ilmaisun ja ymmärtämisen jännitteet.
Kulttuurisidonnaisista jännitteistä johtuvien haasteiden hallinta on vuorovaikutusosaamisen ydintä tapauksen kontekstissa. Interpersonaalisen tutkimusperinteen lähtökohdasta johtajan tehokas ja tarkoituksenmukainen vuorovaikutusosaaminen on tietoa kulttuuristen jännitteiden ilmenemisestä ja niiden hallitsemisesta, taitoa hallita niiden aiheuttamia haasteita sekä motivaatiota suhtautua kulttuurienvälisiin eroavaisuuksiin myönteisesti.
The research was conducted as a qualitative case study. The data was gathered from interviews in the target organization. Four superiors and five of their subordinates were interviewed. The qualitative data gathered from the interviews was analyzed by theory-driven content analysis. The representative data was organized and coded in order to establish the main categories, which form a basis of the conclusions of the thesis.
Interpersonal communication competence has a significant role alongside substance in leadership. The superiors in the workplace perceive communication as contextual. The findings indicate that there are certain tensions in the relationship between the superiors and their subordinates. The tensions are described as distance, collectiveness and emotions, and verbal expression and understanding.
Leadership communication competence is about finding a balance between the tensions based on cultural differences. From the interpersonal communication research tradition point of view, the efficient and appropriate communication competence in this context consists of the knowledge of tensions and challenges, as well as the ability to manage cultural tensions and the motivation to react positively to cultural differences.
Työn tutkimusstrategia oli empiirinen tapaustutkimus. Kvalitatiivinen aineisto kerättiin teemahaastatteluina kohdeorganisaatiossa. Edustavaan otokseen valikoitui neljä esimiestä ja heidän viisi alaistaan. Aineiston analyysiprosessissa hyödynnettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustehtävän kannalta oleellisen aineiston luokittelun keinoin havainnot pelkistettiin pääteemoiksi, joista johdettiin tutkielman keskeiset päätelmät, tieteellinen kontribuutio ja käytännön hyödyntäminen.
Tapauksen esimiehet käsittivät viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen olevan yksilöllisen substanssiosaamisen rinnalla yhtä tärkeä osa koko ammatillista kompetenssia. Esimiesten käsityksissä viestintä on sidoksissa kontekstiinsa. Suomalais-venäläisessä esimies-alaissuhteessa johtamisviestintään vaikuttavat etäisyyden, yhteisöllisyyden ja emootioiden sekä kielellisen ilmaisun ja ymmärtämisen jännitteet.
Kulttuurisidonnaisista jännitteistä johtuvien haasteiden hallinta on vuorovaikutusosaamisen ydintä tapauksen kontekstissa. Interpersonaalisen tutkimusperinteen lähtökohdasta johtajan tehokas ja tarkoituksenmukainen vuorovaikutusosaaminen on tietoa kulttuuristen jännitteiden ilmenemisestä ja niiden hallitsemisesta, taitoa hallita niiden aiheuttamia haasteita sekä motivaatiota suhtautua kulttuurienvälisiin eroavaisuuksiin myönteisesti.