Modelling the simultaneous effects of intellectual capital and knowledge management on the organisational performance of Finnish companies
Eerikäinen, Kalle (2015)
Diplomityö
Eerikäinen, Kalle
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120121404
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015120121404
Tiivistelmä
The aim of this study was to contribute to the current knowledge-based theory by focusing
on a research gap that exists in the empirically proven determination of the simultaneous
but differentiable effects of intellectual capital (IC) assets and knowledge management
(KM) practices on organisational performance (OP). The analysis was built on the past
research and theoreticised interactions between the latent constructs specified using the
survey-based items that were measured from a sample of Finnish companies for IC and
KM and the dependent construct for OP determined using information available from
financial databases. Two widely used and commonly recommended measures in the
literature on management science, i.e. the return on total assets (ROA) and the return on
equity (ROE), were calculated for OP. Thus the investigation of the relationship between
IC and KM impacting OP in relation to the hypotheses founded was possible to conduct
using objectively derived performance indicators. Using financial OP measures also
strengthened the dynamic features of data needed in analysing simultaneous and causal
dependences between the modelled constructs specified using structural path models. The
estimates were obtained for the parameters of structural path models using a partial least
squares-based regression estimator. Results showed that the path dependencies between IC
and OP or KM and OP were always insignificant when analysed separate to any other
interactions or indirect effects caused by simultaneous modelling and regardless of the OP
measure used that was either ROA or ROE. The dependency between the constructs for
KM and IC appeared to be very strong and was always significant when modelled
simultaneously with other possible interactions between the constructs and using either
ROA or ROE to define OP. This study, however, did not find statistically unambiguous
evidence for proving the hypothesised causal mediation effects suggesting, for instance,
that the effects of KM practices on OP are mediated by the IC assets. Due to the fact that
some indication about the fluctuations of causal effects was assessed, it was concluded that
further studies are needed for verifying the fundamental and likely hidden causal effects
between the constructs of interest. Therefore, it was also recommended that
complementary modelling and data processing measures be conducted for elucidating
whether the mediation effects occur between IC, KM and OP, the verification of which
requires further investigations of measured items and can be build on the findings of this
study. Tämän opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli täydentää tietoperusteiseen näkökulmaan
pohjaavaa teoriaa ja osoittaa empiirisesti aineettoman pääoman tekijöiden ja tietojohtamisen
käytäntöjen yhdenaikaiset mutta eroteltavissa olevat vaikutukset organisatoriseen suoriutumiseen.
Aiempaan tutkimukseen perustuen ja teoretisoituja vuorovaikutussuhteita
hyödyntäen suoritettiin mallinnusperusteinen analyysi, jossa otannalla valituista suomalaisista
yrityksistä aiemmassa kyselytutkimuksessa kootuilla tietojohtamisen ja aineettoman
pääoman tunnuksilla selitettiin yritysten suoriutumista, jota kuvattiin taloudellisista tietokannoista
kohdeyrityksille määritetyillä suoriutumista kuvaavilla indikaattoreilla. Suoriutumismuuttujana
käytettiin joko kokonaispääoman tai oman pääoman tuottoa, jotka ovat laajalti
hyödynnettyjä ja johtamisen tieteenalan tutkimuksissa yleisesti suositeltuja taloudellisen
suoriutumisen tunnuslukuja. Siten tietojohtamisen ja aineettoman pääoman välisten
riippuvuuksien ja niiden organisatoriseen suoriutumiseen kohdistuvien vaikutusten selvittäminen
suhteessa tutkimushypoteeseihin oli mahdollista suorittaa käyttäen objektiivisesti
määritettyjä suoriutumisindikaattoreita. Taloudellisten suoriutumismuuttujien käyttö vahvisti
myös aineiston dynaamisia ominaisuuksia, mitä tarvittiin polkurakennemallinnuksen
avulla määritettyjen rakennetekijöiden välisten kausaaliriippuvuuksien analysointiin. Polkurakennemallien
parametrit estimoitiin osittaisen pienimmän neliösumman menetelmän
regressioestimaattorilla. Tulokset osoittivat, että polkuriippuvuudet aineettoman pääoman
ja organisatorisen suoriutumisen sekä tietojohtamisen ja organisatorisen suoriutumisen
välillä eivät olleet merkitseviä, kun analyysi suoritettiin puhdistettuna muista muuttujien
välisistä vuorovaikutuksista tai simultaanisen mallinnuksen epäsuorista vaikutuksista, mikä
oli yhtäpitävää kummankin suoriutumisindikaattorin tapauksessa. Suoriutumista selittävien
rakennetekijöiden välillä riippuvuus oli sitä vastoin erittäin voimakasta ja säilytti merkitsevyytensä
kaikissa simultaanisen mallinnuksen asetelmissa ja kummallakin suoriutumisindikaattorilla
testattuna. Hypotetisoitujen mediaatiovaikutusten osalta tutkimus ei löytänyt tilastollisesti
yksiselitteistä näyttöä sille, että esimerkiksi aineettoman pääoman tekijät toimivat
mediaattoreina tietojohtamisen käytäntöjen vaikutuksille suhteessa organisatoriseen
suoriutumiseen. Koska viitteitä kausaalivaikutuksista kuitenkin esiintyi, esitetään jatkossa
suoritettavaksi lisätutkimuksia perimmäisten ja mahdollisesti piilevinä esiintyvien rakennemuuttujien
välisten kausaaliriippuvuuksien osoittamiseksi. Lisäksi osana loppupäätelmiä
suositettiin, että nyt tehtyjä tarkasteluja täydennetään lisämallinnuksin ja aineistokäsittelyin
mahdollisten mediaatiovaikutusten osoittamiseksi tietojohtamisen käytäntöjen, aineettoman
pääoman eri osatekijöiden ja organisatorisen suoriutumisen välillä, missä voidaan
hyödyntää sekä tietoa indikaattorimuuttujista että tässä tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.
on a research gap that exists in the empirically proven determination of the simultaneous
but differentiable effects of intellectual capital (IC) assets and knowledge management
(KM) practices on organisational performance (OP). The analysis was built on the past
research and theoreticised interactions between the latent constructs specified using the
survey-based items that were measured from a sample of Finnish companies for IC and
KM and the dependent construct for OP determined using information available from
financial databases. Two widely used and commonly recommended measures in the
literature on management science, i.e. the return on total assets (ROA) and the return on
equity (ROE), were calculated for OP. Thus the investigation of the relationship between
IC and KM impacting OP in relation to the hypotheses founded was possible to conduct
using objectively derived performance indicators. Using financial OP measures also
strengthened the dynamic features of data needed in analysing simultaneous and causal
dependences between the modelled constructs specified using structural path models. The
estimates were obtained for the parameters of structural path models using a partial least
squares-based regression estimator. Results showed that the path dependencies between IC
and OP or KM and OP were always insignificant when analysed separate to any other
interactions or indirect effects caused by simultaneous modelling and regardless of the OP
measure used that was either ROA or ROE. The dependency between the constructs for
KM and IC appeared to be very strong and was always significant when modelled
simultaneously with other possible interactions between the constructs and using either
ROA or ROE to define OP. This study, however, did not find statistically unambiguous
evidence for proving the hypothesised causal mediation effects suggesting, for instance,
that the effects of KM practices on OP are mediated by the IC assets. Due to the fact that
some indication about the fluctuations of causal effects was assessed, it was concluded that
further studies are needed for verifying the fundamental and likely hidden causal effects
between the constructs of interest. Therefore, it was also recommended that
complementary modelling and data processing measures be conducted for elucidating
whether the mediation effects occur between IC, KM and OP, the verification of which
requires further investigations of measured items and can be build on the findings of this
study.
pohjaavaa teoriaa ja osoittaa empiirisesti aineettoman pääoman tekijöiden ja tietojohtamisen
käytäntöjen yhdenaikaiset mutta eroteltavissa olevat vaikutukset organisatoriseen suoriutumiseen.
Aiempaan tutkimukseen perustuen ja teoretisoituja vuorovaikutussuhteita
hyödyntäen suoritettiin mallinnusperusteinen analyysi, jossa otannalla valituista suomalaisista
yrityksistä aiemmassa kyselytutkimuksessa kootuilla tietojohtamisen ja aineettoman
pääoman tunnuksilla selitettiin yritysten suoriutumista, jota kuvattiin taloudellisista tietokannoista
kohdeyrityksille määritetyillä suoriutumista kuvaavilla indikaattoreilla. Suoriutumismuuttujana
käytettiin joko kokonaispääoman tai oman pääoman tuottoa, jotka ovat laajalti
hyödynnettyjä ja johtamisen tieteenalan tutkimuksissa yleisesti suositeltuja taloudellisen
suoriutumisen tunnuslukuja. Siten tietojohtamisen ja aineettoman pääoman välisten
riippuvuuksien ja niiden organisatoriseen suoriutumiseen kohdistuvien vaikutusten selvittäminen
suhteessa tutkimushypoteeseihin oli mahdollista suorittaa käyttäen objektiivisesti
määritettyjä suoriutumisindikaattoreita. Taloudellisten suoriutumismuuttujien käyttö vahvisti
myös aineiston dynaamisia ominaisuuksia, mitä tarvittiin polkurakennemallinnuksen
avulla määritettyjen rakennetekijöiden välisten kausaaliriippuvuuksien analysointiin. Polkurakennemallien
parametrit estimoitiin osittaisen pienimmän neliösumman menetelmän
regressioestimaattorilla. Tulokset osoittivat, että polkuriippuvuudet aineettoman pääoman
ja organisatorisen suoriutumisen sekä tietojohtamisen ja organisatorisen suoriutumisen
välillä eivät olleet merkitseviä, kun analyysi suoritettiin puhdistettuna muista muuttujien
välisistä vuorovaikutuksista tai simultaanisen mallinnuksen epäsuorista vaikutuksista, mikä
oli yhtäpitävää kummankin suoriutumisindikaattorin tapauksessa. Suoriutumista selittävien
rakennetekijöiden välillä riippuvuus oli sitä vastoin erittäin voimakasta ja säilytti merkitsevyytensä
kaikissa simultaanisen mallinnuksen asetelmissa ja kummallakin suoriutumisindikaattorilla
testattuna. Hypotetisoitujen mediaatiovaikutusten osalta tutkimus ei löytänyt tilastollisesti
yksiselitteistä näyttöä sille, että esimerkiksi aineettoman pääoman tekijät toimivat
mediaattoreina tietojohtamisen käytäntöjen vaikutuksille suhteessa organisatoriseen
suoriutumiseen. Koska viitteitä kausaalivaikutuksista kuitenkin esiintyi, esitetään jatkossa
suoritettavaksi lisätutkimuksia perimmäisten ja mahdollisesti piilevinä esiintyvien rakennemuuttujien
välisten kausaaliriippuvuuksien osoittamiseksi. Lisäksi osana loppupäätelmiä
suositettiin, että nyt tehtyjä tarkasteluja täydennetään lisämallinnuksin ja aineistokäsittelyin
mahdollisten mediaatiovaikutusten osoittamiseksi tietojohtamisen käytäntöjen, aineettoman
pääoman eri osatekijöiden ja organisatorisen suoriutumisen välillä, missä voidaan
hyödyntää sekä tietoa indikaattorimuuttujista että tässä tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.