Mäntyöljyn valmistusprosessin tehokkuuden arviointi
Nousiainen, Marko (2017)
Kandidaatintyö
Nousiainen, Marko
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701261359
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701261359
Tiivistelmä
Työn tavoitteena on arvioida jatkuvatoimisen mäntyöljykeittämön tehokkuutta ja pohtia keinoja tehokkuuden parantamiseksi. Mäntyöljyn raaka-aineen eli suovan erottamiseen vaikuttavia tekijöitä selvitetään tuoreimpien Suomessa tehtyjen tutkimuksien perusteella ja mäntyöljyn valmistusprosessin tehokkuutta arvioidaan tehtaalla suoritettavien mittausten avulla. Mittaukset suoritetaan kolmen kuukauden aikana ja mittauksia otetaan prosessin eri osista 16 eri mittauskerralla. Mittaustulosten perusteella lasketaan prosessin tehokkuudet. Syitä tehokkuuden vaihteluihin pyritään löytämään prosessin eri osista otettavien apumittausten avulla ja vertaamalla niitä kirjallisuudesta löytyviin ohjearvoihin.
Mittausten perusteella huomattiin tehokkuuden vaihtelevan paljon. Raaka-aineen laatu oli mäntyöljypitoisuuden osalta hyvää, joten mahdollisuudet tuotannon lisäämiseen ovat olemassa. Suovan mustalipeäpitoisuus vaihteli paljon, mikä vaikeuttaa oikeansuuruisen happolisäyksen asettamista neutralointireaktorin jälkeen. Suopaöljysäiliön ja mäntyöljyn erotinlaitteen oikeanlaiset erottumisolosuhteet mahdollistavat tehokkaan mäntyöljyn tuotannon. Erottumisolosuhteiden stabilointia vaikeuttaa raaka-aineen koostumuksessa tapahtuvat muutokset. Suurin tuotannon tehokkuutta rajoittava tekijä on rajallinen tieto prosessin tilasta. Tarkemman reaaliaikaisen mittaustiedon avulla erottuminen saataisiin pidettyä tehokkaampana, kun raaka-aineen muutoksiin voitaisiin reagoida nopeammin. Nykyisessä ajomallissa tietoa prosessissa tapahtuvista muutoksista saadaan suurelta osin vain kenttäkierroksilta. Säännöllinen prosessin tehokkuuden mittaaminen antaa prosessin käyttäytymisestä enemmän tietoa, auttaa ajomallin kehittämisessä ja paljastaa mahdolliset vikatilanteet.
Mittausten perusteella huomattiin tehokkuuden vaihtelevan paljon. Raaka-aineen laatu oli mäntyöljypitoisuuden osalta hyvää, joten mahdollisuudet tuotannon lisäämiseen ovat olemassa. Suovan mustalipeäpitoisuus vaihteli paljon, mikä vaikeuttaa oikeansuuruisen happolisäyksen asettamista neutralointireaktorin jälkeen. Suopaöljysäiliön ja mäntyöljyn erotinlaitteen oikeanlaiset erottumisolosuhteet mahdollistavat tehokkaan mäntyöljyn tuotannon. Erottumisolosuhteiden stabilointia vaikeuttaa raaka-aineen koostumuksessa tapahtuvat muutokset. Suurin tuotannon tehokkuutta rajoittava tekijä on rajallinen tieto prosessin tilasta. Tarkemman reaaliaikaisen mittaustiedon avulla erottuminen saataisiin pidettyä tehokkaampana, kun raaka-aineen muutoksiin voitaisiin reagoida nopeammin. Nykyisessä ajomallissa tietoa prosessissa tapahtuvista muutoksista saadaan suurelta osin vain kenttäkierroksilta. Säännöllinen prosessin tehokkuuden mittaaminen antaa prosessin käyttäytymisestä enemmän tietoa, auttaa ajomallin kehittämisessä ja paljastaa mahdolliset vikatilanteet.