Imatran tehtaiden lauhdetase
Mäkelä, Janne (2017)
Kandidaatintyö
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703285848
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201703285848
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on määrittää Stora Enson Imatran tehtaiden prosessi- ja lämmityshöyryn sekä palaavan lauhteen mittauksien ja niihin perustuvien energialaskelmien ajantasaisuus. Tase tarkastelulla pyritään paikantamaan lauhteen seurantajärjestelmän epäkohdat sekä virheelliset mittaukset. Työssä myös arvioidaan lauhteenpalautuksen merkitystä energiansäästön ja kustannuksien näkökulmista sekä tutkitaan Imatran tehtaiden mahdollisten tehostamiskohteiden merkitystä.
Lauhdetase muodostettiin tarkastelujakson eli tammikuun 2017 kuukausiraportin sekä korjauksien osalta tehtaan tiedonkeruujärjestelmän avulla. Tainionkosken tehtaalla lauhteenpalautus on tavanomaista tehokkaampaa, kun taas Kaukopään tehtaalla tehokkuus on yleisesti hieman tavanomaista heikompaa. Lauhteen kokoojasäiliölle muodostettavalla taseella verrattiin määritettyä säiliölle tulevaa kokonaislauhdemäärä säiliöltä lähtevään mittaukseen ja huomattiin, että tase-erossa päästään melko lähelle nollaa. Lauhteenpalautus määrä on siis kokonaisuudessaan lähellä todellista arvoa, kuten on myös lisäveden tase-eron avulla määritetty höyryn käyttö.
Tase tarkastelun avulla paikannettiin seurantajärjestelmän puutteita sekä toimimattomia mittauksia ja määritettyjen muutosten avulla höyry- ja lauhdejärjestelmän tilasta saadaan todellisempi kuva. Varsinaisen lauhteenpalautuksen tehostamiskohteet osoittautuivat osittain hyvinkin merkittäviksi ja potentiaalia suuren lisäveden valmistusmäärän pienentämiseen on olemassa.
Lauhdetase muodostettiin tarkastelujakson eli tammikuun 2017 kuukausiraportin sekä korjauksien osalta tehtaan tiedonkeruujärjestelmän avulla. Tainionkosken tehtaalla lauhteenpalautus on tavanomaista tehokkaampaa, kun taas Kaukopään tehtaalla tehokkuus on yleisesti hieman tavanomaista heikompaa. Lauhteen kokoojasäiliölle muodostettavalla taseella verrattiin määritettyä säiliölle tulevaa kokonaislauhdemäärä säiliöltä lähtevään mittaukseen ja huomattiin, että tase-erossa päästään melko lähelle nollaa. Lauhteenpalautus määrä on siis kokonaisuudessaan lähellä todellista arvoa, kuten on myös lisäveden tase-eron avulla määritetty höyryn käyttö.
Tase tarkastelun avulla paikannettiin seurantajärjestelmän puutteita sekä toimimattomia mittauksia ja määritettyjen muutosten avulla höyry- ja lauhdejärjestelmän tilasta saadaan todellisempi kuva. Varsinaisen lauhteenpalautuksen tehostamiskohteet osoittautuivat osittain hyvinkin merkittäviksi ja potentiaalia suuren lisäveden valmistusmäärän pienentämiseen on olemassa.