Rautatiehenkilöliikenteen täsmällisyysmittareiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä monitoimijaympäristöön siirryttäessä
Lankinen, Tuomo (2017)
Diplomityö
Lankinen, Tuomo
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705096354
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705096354
Tiivistelmä
Täsmällisyyttä voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä rautatieliikenteen laatumittarina. Rautatiehenkilöliikenteen toimintaympäristö on muuttumassa siirryttäessä kohti monitoimijaympäristöä. Liikenneviraston rooli ratakapasiteetin jakajana muuttuu tulevaisuudessa nykytilaan nähden koska liikennöitsijöitä on useita, joten toiminnan kehittäminen on erittäin ajankohtaista. Työn tavoitteena oli selvittää miten täsmällisyysmittareita tulisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä Liikennevirastossa. Kirjallisuusselvityksen avulla selvitettiin, että minkälaisia täsmällisyysmittareita on kehitetty ja niiden hyödyntämistä käsiteltiin teemahaastatteluissa. Työn johtopäätökset mittareiden hyödyntämisestä laadittiin Liikenneviraston asiantuntijaraadin avulla. Työssä selvisi, että Liikennevirastossa hyväksytään junien myöhään jääminen ratatöiden aiheuttamien viiveiden takia, jolloin tietoisesti heikennetään mahdollisuuksia saavuttaa Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat täsmällisyystavoitteet. Lisäksi mittareiden datan luotettavuudessa havaittiin puutteita, joten tiettyjä mittareita tarkastellessa tuleekin olla erityisen kriittinen. Liikenneviraston toiminnan kehittämisen kannalta tärkeimmäksi johtopäätökseksi nousi tarve mitata aikatauluhakemusten ja niistä muodostuvien kokonaisuuksien laatua, sillä monitoimijaympäristössä on ehdottoman tärkeää pystyä arvioimaan aikataulujen realistisuutta, jotta ei myönnetä kapasiteettia joka aiheuttaa epätäsmällisyyttä. Punctuality is one of the most significant indicators when measuring quality in railway transport. The railway passenger transport operational environment is changing while moving towards a multiple operator environment. The role of the Finnish Transport Agency (FTA) as responsible for granting track capacity is changing in the future. The main aim of this thesis was to investigate how punctuality indicators should be utilized in the development of procedures at FTA. A literature research was carried out to find out what kind of punctuality indicators have been developed. Utilization of those indicators were discussed in theme interviews. Conclusions of utilizing indicators at FTA were made with a group of FTA’s railway punctuality experts. It emerged in thesis that FTA accepts train delays due to track works. By accepting this FTA is consciously reducing its possibilities to achieve punctuality targets set by the Ministry of Transport and Communications. In addition, some imperfections were found in the reliability of indicators’ data. The most significant conclusion, considering FTA’s development of procedures, was to be able to measure the quality of track capacity applications. In a multiple operator environment it is absolutely significant to be able to measure that timetables are realistic and capacity that causes unpunctuality is not granted.