Hallintoelinten oikeudenmukainen palkitseminen - toimialavertailu osuustoiminnallisissa organisaatioissa
Junnola, Laura (2014)
Pro gradu -tutkielma
Junnola, Laura
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014092644959
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014092644959
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli lähteä tutkimaan palkitsemisen, vaativuuden ja tehtävien eroavaisuuksia kolmen osuustoiminnallisen organisaation hallintoelinten välillä. Tavoitteena oli selvittää, miten palkitsemisen horisontaalista oikeudenmukaisuutta voitaisiin kehittää osuustoiminnallisten organisaatioiden hallintoelimissä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena, ja analysointimenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui palkitsemisesta ja sen oikeudenmukaisuudesta keskittyen horisontaaliseen ulottuvuuteen, työn vaativuudesta sekä aiempien tutkimusten perusteella palkitsemiseen vaikuttavista tekijöistä muun muassa rakenteen, toimialan ja strategian näkökulmista.
Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajaorganisaatiossa X palkkiot olivat vertailuorganisaatiota Y ja Z korkeammat. Erot vaativuuden ja tehtävien osalta eivät olleet yhtä suuria kuin palkkioissa, mutta organisaatiossa X nämäkin olivat pääasiassa korkeammalla tasolla. Regressioanalyysissä kävi ilmi, että työn vaativuus selittää suurimman osan palkitsemisen kertymästä ja muut tilastollisesti merkittävät selittävät muuttujat olivat huomattavasti vähäisempiä. Organisaation X korkeamman palkkiotason voitiin nähdä johtuvan erilaisesta palkkiorakenteesta sekä siitä, että se otti palkitsemisessa organisaation koon huomioon; palkkiot vaihtelivat huomattavasti enemmän alueorganisaatioiden kesken kuin organisaatiossa Y ja Z. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että työn vaativuusarviointi palkkioiden horisontaalista oikeudenmukaisuutta arvioitaessa on merkittävimmässä asemassa. Muiden tarkasteltujen muuttujien osalta tulokset eivät olleet aivan odotetun kaltaisia tai täysin yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa, vaikka samansuuntaisiakin havaintoja saatiin. Työn tärkein anti oli kuitenkin työn vaativuusarvioinnin tärkeyden havaitseminen hallintoelintyön palkitsemisen yhteydessä horisontaalisella tasolla. The purpose of this study was to examine the differences in compensation, job evaluations and governing body tasks between three co-operative organizations. The aim was to examine how to develop the horizontal/lateral equity in governing bodies. The study was conducted as a quantitative survey research, and analyzed by using regression analysis. The theoretical background consisted of equity in compensation, focusing on the horizontal dimension, and job evaluation, together with other factors affecting compensation according to previous research from the structure, industry and strategy point of view. The study revealed that compensations in the organization X were higher than in organizations Y and Z. Differences in job evaluations and tasks were not as significant as in compensations, but the levels were mainly higher in organization X. Regression analysis revealed that job evaluation was the most significant variable explaining compensations and other statistically significant explanatory variables were a lot lower. One reason behind the higher level of compensation in organization X was a different
structure of compensation as well as the fact that organization X took the size of the organization into account in compensation; compensations varied a lot more between regional companies than in organizations Y and Z. In conclusion, it can be said that job evaluation has a great importance when examining horizontal equity. The results regarding other variables were not quite as expected or consistent with previous studies, although some similar observations were obtained. The main contribution of the work was the fact that job evaluation is an important tool when making lateral decisions regarding compensation of governing bodies in cooperative organizations.
Tutkimuksessa havaittiin, että tilaajaorganisaatiossa X palkkiot olivat vertailuorganisaatiota Y ja Z korkeammat. Erot vaativuuden ja tehtävien osalta eivät olleet yhtä suuria kuin palkkioissa, mutta organisaatiossa X nämäkin olivat pääasiassa korkeammalla tasolla. Regressioanalyysissä kävi ilmi, että työn vaativuus selittää suurimman osan palkitsemisen kertymästä ja muut tilastollisesti merkittävät selittävät muuttujat olivat huomattavasti vähäisempiä. Organisaation X korkeamman palkkiotason voitiin nähdä johtuvan erilaisesta palkkiorakenteesta sekä siitä, että se otti palkitsemisessa organisaation koon huomioon; palkkiot vaihtelivat huomattavasti enemmän alueorganisaatioiden kesken kuin organisaatiossa Y ja Z. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että työn vaativuusarviointi palkkioiden horisontaalista oikeudenmukaisuutta arvioitaessa on merkittävimmässä asemassa. Muiden tarkasteltujen muuttujien osalta tulokset eivät olleet aivan odotetun kaltaisia tai täysin yhdenmukaisia aiempien tutkimusten kanssa, vaikka samansuuntaisiakin havaintoja saatiin. Työn tärkein anti oli kuitenkin työn vaativuusarvioinnin tärkeyden havaitseminen hallintoelintyön palkitsemisen yhteydessä horisontaalisella tasolla.
structure of compensation as well as the fact that organization X took the size of the organization into account in compensation; compensations varied a lot more between regional companies than in organizations Y and Z. In conclusion, it can be said that job evaluation has a great importance when examining horizontal equity. The results regarding other variables were not quite as expected or consistent with previous studies, although some similar observations were obtained. The main contribution of the work was the fact that job evaluation is an important tool when making lateral decisions regarding compensation of governing bodies in cooperative organizations.