LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALI PARIKKA- LAN KUNNAN OMISTAMISSA KIINTEISTÖISSÄ Savings potential of electricity in properties of Parikkala Työn tarkastaja: Professori, TkT Risto Soukka Työn ohjaaja: Projekti-insinööri, DI Niina Aranto Lappeenrannassa 29.5.2010 Anssi Tapanen SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO ....................................................................................................... 2 1 JOHDANTO ..................................................................................................................... 3 2 RAKENNUSTEN SÄHKÖNKULUTUS ........................................................................ 3 3 SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALIN MÄÄRITYS ENERGIAKATSELMUKSISSA ........................................................................................ 5 3.1 Valaistus ................................................................................................................... 6 3.2 Ilmanvaihto ............................................................................................................... 7 3.3 Kylmälaitteet ............................................................................................................. 7 4 PARIKKALAN KUNNAN OMISTAMAT KIINTEISTÖT ........................................... 7 4.1 Lähtötiedot kiinteistöistä .......................................................................................... 8 4.2 Katselmuskohteiden valinta ...................................................................................... 9 5 SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALIN KARTOITUS ESIMERKKIKOHTEISSA ............................................................................................... 11 5.1 Saaren koulu ........................................................................................................... 12 5.2 Parikkalan terveyskeskus ........................................................................................ 14 5.3 Kiipolan koulu ........................................................................................................ 16 5.4 Kiipolan kerrostalo ................................................................................................. 18 5.5 Harjulinna ............................................................................................................... 20 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SÄÄSTÖVAIKUTUS ESIMERKKIKOHTEISSA ............................................................................................... 22 6.1 Saaren koulu ........................................................................................................... 23 6.2 Parikkalan terveyskeskus ........................................................................................ 24 6.3 Kiipolan koulu ........................................................................................................ 25 6.4 Kiipolan kerrostalo ................................................................................................. 26 6.5 Harjulinna ............................................................................................................... 27 7 JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................... 28 8 YHTEENVETO ............................................................................................................. 29 LÄHDELUETTELO ......................................................................................................... 30 2 SYMBOLILUETTELO Yksiköt: EUR, € euro snt sentti W watti kWh kilowattitunti MWh megawattitunti % prosentti a vuosi m2 neliömetri m3 kuutiometri r-m³ rakennuskuutiometri g gramma t tonni Alkuaineet ja yhdisteet: CO2 hiilidioksidi 3 1 JOHDANTO Parikkalan kunta on mukana hiilineutraalit kunnat -hankkeessa (HINKU), johon liittyen Parikkalan kunnan kiinteistöjen energiankulutuksesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään tarkastelemalla kiinteistöjen energiankulutusta ja etsimällä niistä potentiaa- lisia säästökohteita. Tavoitteena Parikkalan kiinteistöjen energiakatselmuksessa oli löytää helposti toteutettavia toimenpiteitä, joilla saavutettaisi mahdollisimman suuri säästövai- kutus. Parikkalan kiinteistöjen energiansäästö- ja hiilijalanjäljen pienennys mahdollisuu- det on kartoitettu yhteistyössä Henri Piipposen kanssa. Henri teki samaan aikaan kandi- työnsä Parikkalan kunnan omistamien kiinteistöjen lämpöenergiankulutuksesta. Työssä paneudutaan Parikkalan kunnan kiinteistöjen sähkönsäästömahdollisuuksiin käsit- telemällä neljän rakennustyypin sähkönkulutusta. Käsiteltävät kohteet on valittu Parikka- lan kiinteistöjen joukosta rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja kohonneiden ominai- senergian kulutusten perusteella. Neljään valittuun kohteeseen on tutustuttu paikanpäällä ja havaintojen sekä saatujen tietojen perusteella on laadittu toimenpide-ehdotukset raken- nusten sähkönkäytön vähentämiseksi. Työssä on lisäksi arvioitu esitettyjen toimenpitei- den kustannuksia ja niiden vaikutusta energian tuotannossa syntyneen hiilidioksidin mää- rään. 2 RAKENNUSTEN SÄHKÖNKULUTUS Rakennusten sähkönkulutukseen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat muun muassa: ra- kennuksen käyttötarkoitus, käyttötottumukset ja sähkölaitteiden energiatehokkuus. Yleensä rakennusten suurimpia sähkönkuluttajia ovat lämmitys, valaistus, sähkölaitteet, kylmälaitteet, kodinkoneet ja ilmastointilaitteet. Kulutuksen jakautuminen näihin ryhmiin vaihtelee rakennustyypistä ja lämmitystavasta riippuen, mutta myös samantyyppisten rakennusten välillä on suuriakin eroavaisuuksia. Tässä työssä sähkönkäyttö lämmitykseen on erillään muusta sähkönkäytöstä, joka mah- dollistaa kohteiden vertailun eri lämmitysmuotojen välillä. Tästä johtuen esitetyt prosent- 4 tiosuudet eivät suoraan ole käytettävissä sähkölämmitteisiin rakennuksiin vaan kokonais- sähkönkulutuksesta tulee ensin vähentää lämmityksen osuus. Lämmitys muodostaa sähkölämmitteisen rakennuksen kokonaissähkönkulutuksesta noin puolet. Suorasähkölämmitys on suosittu lämmitystapa etenkin omakotitaloissa ja vapaa- ajan asunnoissa pienten investointikustannustensa ja huoltovapautensa ansiosta. Kulutuk- sen suuruuteen vaikuttaa rakennuksen eristystaso, rakenteiden tiiveys, vedenkulutus ja ilmanvaihto. (Motiva Oy a 2009.) Valaistuksen osuus sähkön kulutuksesta on 20–50 % rakennuksen kokonaissähkönkulu- tuksesta. Suurimpia kuluttajia ovat koulut ja terveydenhuollon rakennukset, joissa valais- tuksen osuus voi kohota 50 % kokonaissähkönkulutuksesta. Asuinrakennuksissa tyypilli- sesti kulutus on 20 % luokkaa. Kulutus vaihtelee merkittävästi riippuen kohteen va- laisimien määrästä, käyttöajoista, valaisimien tehon kulutuksesta ja käyttötottumuksista. Sähkölaitteiden osuus sähkönkulutuksesta on noin 20 %, mutta luku vaihtelee kohteen sähkölaitteiden määrästä, iästä ja käytöstä riippuen. Kouluissa ja toimistoissa kulutus muodostuu pääasiassa tietokoneista ja tulostimista kun taas asuinrakennuksissa kulutusta lisää televisiot, digiboksit, pelikonsolit ja muu viihde-elektroniikka. Kodinkoneet aiheuttavat asuinrakennuksissa 25 - 47 % kokonaissähkönkulutuksesta. (Adato Energia Oy 2008.) Kulutukseltaan suurin laiteryhmä on kylmälaitteet joiden osuus on 13 – 30 % riippuen laitteiden iästä ja sijoituksesta. Vanhat ja väärin asennetut kylmä- laitteet kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä kuin uudemmat ja energiatehokkaam- mat mallit. Kouluissa keittiön osuus sähkönkulutuksesta on 10 -15 %. (Motiva Oy b 2009.) Ilmastointilaitteiden osuus sähkön kulutuksesta vaihtelee suuresti käyttöaikojen ja ilman- vaihdon säätöjen mukaan. Toimistoissa ilmanvaihdon osuus on noin 25 % sähkönkulu- tuksesta. (Korhonen 2002, 122.) Asuinrakennuksissa kulutus riippuu ilmanvaihtojärjes- telmästä, mutta kulutus on selvästi vähäisempää kuin toimistoissa ja kouluissa. 5 3 SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALIN MÄÄRITYS ENERGIAKATSELMUKSISSA Kiinteistön energiakatselmus on palvelusektorin rakennuksille suunnattu toimenpide, jolla pyritään selvittämään energiansäästömahdollisuuksia rakennusten LVIS – järjestel- missä ja rakenteissa. Energia katselmukseen sisältyvät lämpö- ja sähköenergian kulutus- ten lisäksi vedenkulutus. Katselmukseen liittyvään kohteen energian käytön kartoituk- seen, analysointiin ja raportointiin osallistuvat katselmusta suorittavat asiantuntijat sekä katselmuksen tilaaja. Tavoitteena energiakatselmuksella löytää kannattavat energian- ja veden käytön tehostamismahdollisuudet, joiden avulla on mahdollista vähentää veden- ja energian kulutusta ja niistä aiheutuvia kustannuksia sekä pienentää hiilidioksidipäästöjä. (Mustasilta Harri et al. 2004, 11.) Sähköenergian säästöpotentiaali voidaan määrittää tutustumalla kiinteistön sähköenergian toteutuneeseen kulutukseen aikaisemmilta vuosilta, jonka tarkoituksena on selvittää kiin- teistön sähkönkulutuksen nykytaso ja kulutuksen mahdolliset ajalliset vaihtelut. Toteutu- neiden kulutustietojen perusteella voidaan rakennukselle laskea ominaiskulutus, jota voi- daan verrata muihin vastaavanlaisiin kohteisiin ja saada sitä kautta suuntaa antavaa tietoa kiinteistön sähkönsäästöpotentiaalista. Kohonnut ominaissähköenergiankulutus yleisesti ottaen tarkoittaa, että kohteen sähköenergian käytössä on parantamisen varaa. Toisaalta keskimääräistä matalampi ominaiskulutus ei välttämättä tarkoita, että kiinteistössä sähkö- energian käyttö on energiatehokasta ja asianmukaista. Vuosi- ja ominaiskulutusten määrittämisen jälkeen energiakatselmuksissa paneudutaan kiinteistön laitteiden kulutuksiin tarkastelemalla kiinteistössä olevia sähköä kuluttavia laitteita, niiden toiminta-aikoja ja tarkoituksenmukaisuutta. Tavoitteena tarkastelulla on löytää sähköenergian säästömahdollisuuksia laitekannassa. Tietojen pohjalta muodoste- taan arvio sähkönkulutusjakaumasta, joka muodostuu: sisävalaistuksesta, ulkovalaistuk- sesta, LVI-laitteista, sähkölämmityksestä, keittiölaitteista ja muusta kulutuksesta. (Musta- silta Harri et al. 2004, 25.) Saatuja tietoja analysoimalla voidaan arvioida mahdollisia sähköenergian säästökohteita ja toimenpiteitä, jotka ovat taloudellisesti toteuttamiskel- poisia eivätkä vaikuta häiritsevästi toimintaan kiinteistössä. 6 Sähköenergian säästämisen lisäksi energiakatselmukset sisältävät pääasiallisesti kustan- nusten ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tarkoitetun tariffivertailun, jonka tavoit- teena on löytää kohteelle edullisin sähköntoimitusmuoto. Tariffivertailua varten tarvitaan tietoja kohteen huipputehosta, loistetehosta, huippukäyttöajasta ja kuormitusvaihteluista. 3.1 Valaistus Valaistuksen energiatehokkuuden arviointi koostuu valaistusratkaisusta ja valaistuksen käytöstä. Tärkeitä tekijöitä ovat valaisimien tyyppi (hehkulamppu, halogeenilamput, pienloistelamput), valaisimien lukumäärä ja vuosittainen käyttöaika. Tilojen käyttötarkoi- tus vaikuttaa tarvittavan valon määrään ja säästötoimenpiteitä suunniteltaessa tulee var- mistua, ettei turvallinen työskentely tai viihtyisä oleskelu vaarannu säästötoimenpiteiden takia. Sähkönkulutusta valaistuksessa voidaan vähentää korvaamalla lamppuja energiatehok- kaammilla, parantamalla valojen ohjausta liiketunnistimilla tai hämäräkytkimillä ja hyö- dyntämällä luonnonvaloa. Energiansäästölamppu kuluttaa jopa 80 % vähemmän sähköä kuin hehkulamppu ja loisteputkivalaisimissa voidaan saavuttaa 30 % säästö siirtymällä matalaenergiseen vaihtoehtoon. Matalaenergialamppujen hinnat ovat korkeampia kuin perinteisten lamppujen, mutta niiden käyttöikä on vähintään 6 kertaa. (Motiva Oy 2009c). Standardi SFS-EN 15193 tarjoaa keinoja arvioida valaistuksen energian käyttöä joko ar- vioimalla tai laskemalla. Käytössä on nopea arviointimenetelmä, joka pohjautuu raken- nusten tyypillisiin kulutuksiin ja perusteellinen menetelmä, jossa kulutus lasketaan tar- kemmin. (SVS 2008, 24). 7 3.2 Ilmanvaihto Ilmanvaihto vaikuttaa pääasiassa lämpöenergian kulutukseen ilmavirtojen lämmitystar- peen takia. Sähkönkulutuksen kannalta on oleellista huomioida ilmavirran suuruus, pu- haltimen koko ja käyttöaika sekä koneen säätötapa ja automatiikka. Ilmanvaihdon säh- könkulutusta voidaan pienentää mm. panostamalla tarpeenmukaiseen käyttöön ja säätä- mällä ilmavirtaa puhaltimen kierrosnopeuden kautta taajuusmuuttajan avulla sekä lisää- mällä automatiikkaa kuten CO2-tunnistimia, joiden avulla ilmanvaihtoa voidaan tehostaa tarpeen mukaan. Tärkeintä on, että rakennuksen sisäilma on terveellistä ja viihtyisää. (Motiva Oy 2010). 3.3 Kylmälaitteet Kylmäkoneiden energiatehokkuuden arvioinnissa tarkastellaan kylmälaitteiden sijoitusta, ikää ja energialuokkaa. Sijoituksessa pitää huolehtia, että laite on sijoitettu erilleen läm- mönlähteistä kuten uunit, patterit ja ikkunat. Liian lähelle lämmönlähdettä sijoitettuna kylmälaite kuluttaa 10–20 % enemmän sähköä. Lisäksi tulee varmistaa, että kylmälait- teen ympärillä on riittävä ilmankierto. Ilmakierron puuttuminen voi nostaa kulutusta jopa 200 %. Uudet kylmälaitteet kuluttavat sähköä noin kolmasosan vanhoihin laitteisiin ver- rattuna. (Motiva Oy 2009d). 4 PARIKKALAN KUNNAN OMISTAMAT KIINTEISTÖT Parikkalan kunnan tarjoamien tietojen perusteella kunta omistaa 98 rakennusta, jotka ja- kautuvat taulukossa 1 esitetyllä tavalla eri rakennustyyppeihin. Selvästi suurimpana ra- kennustyyppiryhmänä ovat asuinrakennukset, joita on peräti 42 kappaletta. Asuinraken- nukset sisältävät omakoti-, kerros- ja rivitaloja. Seuraavaksi suurin yksittäinen ryhmä on luokittelemattomat lomamökit, jotka karsittiin kuitenkin pois tarkemmasta tarkastelusta oletettavasti merkityksettömän kulutuksensa takia. Toimistorakennukset, kirjastot ja mu- seot sekä yleissivistävien oppilaitosten rakennukset olivat myös hieman yleisempiä kuin muut listalla olevat rakennustyypit. 8 Muut rakennukset (taulukko 1) sisältää: 2 teollisuushallia, 2 toimitila- ja talousrakennus- ta, 2 saunaa, lämpökeskuksen, keskuspuhdistamon ja juna-aseman. Myös nämä raken- nukset suljettiin pois tarkemmasta jatkotarkastelusta yhtä teollisuushallia lukuun ottamat- ta. Taulukko 1. Parikkalan kunnan omistamat kiinteistöt Rakennustyyppi Lukumäärä 13 Asuinrakennukset 42 14 Ravintolat 1 15 Toimistorakennukset 7 214 Terveyskeskukset 2 221 Vanhainkodit 1 23 Muut sosiaalitoimen rakennukset 4 231 Päiväkodit 3 32 Kirjastot ja museot 7 35 Urheilu- ja kuntoilurakennukset 2 36 Muut kokoontumisrakennukset 3 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset 6 73 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 3 Lomamökkejä 9 Muut rakennukset 8 4.1 Lähtötiedot kiinteistöistä Parikkalan kunta tarjosi lähtötietoina seitsemän kohteen nimen, osoitteen, tilavuuden, kerrosalan, lämmitysmuodon, käyttömuodon sekä lämmön- ja sähkönkulutuksen kolmen viime vuoden ajalta. Näiden seitsemän kohteen lisäksi oli mielenkiintoisia kiinteistöjä mahdollista valita Parikkalan kunnan kiinteistöistä laaditulta listalta. Listauksessa oli il- moitettu rakennusten tyypit ja tilavuudet, mutta kulutustietoja kohteista ei ollut. Kulutus- 9 tietojen puuttuminen hankaloitti valintaa ja parempiin tuloksiin olisi mahdollisesti päästy jos kulutustietoja olisi ollut saatavilla useammista kohteista. Lähtötietojen pohjalta laskettiin sähköenergianominaiskulutus ja sitä verrattiin Motivan energiakatselmustietokannan ominaiskulutustietoihin. Vertailun avulla pystyttiin vali- koimaan tarkasteluun kohteita, joiden energian kulutus oli vastaavan tyyppisiin raken- nuksiin nähden kohonnut ja olivat siten mahdollisesti säästöpotentiaaliltaan suurempia. Kohonnut ominaissähköenergiankulutus ei ole automaattisesti tae suuremmasta raken- nuksen sähköenergian säästöpotentiaalista, mutta sitä käytettiin tässä tapauksessa kohtei- den valintaan. 4.2 Katselmuskohteiden valinta Kohteiden valintaprosessi jakautuu kahteen haaraan. Ensimmäinen haara koostuu ennak- koon saaduista kulutustiedoista ja toinen Parikkalan kunnan kiinteistöjen joukosta vali- koiduista kohteista (kuva 1). Kohteiden valinnassa on pyritty ottamaan erityyppisiä ra- kennuksia tarkastelun kohteeksi ja rakennustyypeittäin katselmuskohteet on pyritty valit- semaan suurimman ominaisenergiankulutuksen mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisen haaran tiedot ovat ennakkoon saatuja kulutustietoja. Tiedot olivat kahdelta koululta, Harjulinnasta, Parikkalan terveyskeskuksesta ja kolmelta palvelukeskukselta. Näiden kiinteistöjen joukosta selvästi kohonneet energian kulutuslukemat olivat Saaren koululla, Parikkalan terveyskeskuksella ja Harjulinnalla (lämpöenergian osalta). Toinen haara muodostuu muista Parikkalan kunnan kiinteistöistä (n.90 kpl). Näiden jou- kosta valikoitiin kymmenisen kohdetta, jotka olivat suurikokoisia tai rakennustyyppiä ei ollut vielä ensimmäisen haaran kohteissa. Energiankulutustietoja saatiin 6 kohteesta, jois- ta valikoitui ominaiskulutuksen perusteella 2 kohdetta. Nämä olivat Kiipolan koulu ja kerrostalo. 10 Kuva 1. Tarkempaan tarkasteluun valittujen kiinteistöjen valintaprosessi Tarkasteluun valitut viisi kohdetta edustavat noin 5 % Parikkalan kunnan omistamista kiinteistöistä. Rakennustyypeittäin jaettuna otoksen edustavuus on terveyskeskuksista 50 %, kouluista 33 %, toimistorakennuksista 14 % ja asuinrakennuksista noin 2 %. Asuinra- kennusten pienen otoksen lisäksi Kiipolan kerrostaloa ei voida pitää edustavan kohteena Parikkalan kunnan omistamista asuinrakennuksista, sillä se on iältään vanhempi ja kun- noltaan hieman heikompi kuin Parikalan asuinrakennukset keskimäärin. 11 5 SÄHKÖENERGIAN SÄÄSTÖPOTENTIAALIN KARTOITUS ESI- MERKKIKOHTEISSA Valittuihin Parikkalan kunnan kiinteistöihin suoritettiin tutustumiskäynti 24.2.2010, jon- ka yhteydessä pyrittiin löytämään toteuttamiskelpoisia energiansäästökohteita ja selvittä- mään syitä kohonneisiin ominaiskulutuksiin. Tutustumiskohteita olivat Saaren koulu, Parikkalan terveyskeskus, Kiipolan koulu ja kerrostalo sekä Parikkalan kunnantalo Harju- linna. Kartoitus suoritettiin Motivan energiakatselmusohjeita mukaillen. Sähkönkulutusja- kauman ja tarkkojen laitekohtaisten sähkönkulutusten mittaaminen katsottiin mahdotto- maksi työn laajuuden puitteissa. Tästä karsimisesta johtuen ei voida puhua kohteiden energiakatselmuksesta, vaan ennemminkin sähköenergian säästöpotentiaalin kartoitukses- ta. Kohteissa suoritettujen vierailujen tarkoituksena oli löytää säästömahdollisuuksia ylei- sellä tasolla ja osoittaa mahdolliset tarkempaa selvitystä vaativat osa-alueet kohteista jat- kotoimenpiteitä varten. Huonona puolena valitulla säästöpotentiaalin kartoitus lähestymistavalla oli arvioinnin merkityksen korostumien tuloksissa, sillä kiinteistöihin tutustuttiin paikanpäällä varsin nopealla aikataululla ja pääpiirteisesti. Kohteisiin tutustuminen ei antanut kattavaa kuvaa laitteiden ja valaisimien käytöstä muina aikoina, joten tulokset pohjautuvat tutustumis- käynnillä havaittuihin käytäntöihin. Aiemman kokemuksen puuttuminen energiakatsel- musten suorittamisesta vaikeutti lisäksi säästötoimenpiteiden vaikutusten arviointia. Hyvinä puolina säästöpotentiaalin kartoitus tarkastelulla on sen nopeus ja kohteiden suu- rempi määrä verrattuna tarkempaan energiakatselmukseen. Pikaisen tarkastelun avulla on mahdollista kohdentaa mahdolliset tarkemmat selvitykset kohteisiin, joissa on mahdollis- ta saavuttaa merkittäviä säästöjä varsin pienillä investoinneilla. Toisaalta pikaisen tarkas- telun avulla voidaan havaita hyvin toimivat ja energiatehokkaat kohteet ja ottaa oppia niiden toiminnasta ja soveltaa hyviksi havaittuja toimintatapoja muihin kunnan omista- miin kiinteistöihin. Suuresta arvioinnin määrästä ja tarkkojen mittausten puuttumisesta johtuen tulokset ovat suuntaa antavia ja niihin tulee suhtautua varauksellisesti. 12 5.1 Saaren koulu Kiinteistö: Saaren koulu Koulutie 8 59510 Saari Rakennustyyppi: 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Rakentamisvuosi: 1972 Peruskorjausvuosi: 1998 Rakennuksen tilavuus: 3540 m3 Rakennuksen kerrosala: 1080 m2 Saaren koululla on 2-aikainen yösähkötariffi. Sähköenergian vuosikulutus vuosilta 2007– 2009 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Saaren koulun sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Sähköenergiankulutus 2007 2008 2009 Päivä (MWh/a) 49,648 47,918 44,469 Yö (MWh/a) 75,289 68,347 63,402 Yhteensä (MWh/a) 124,937 116,265 107,871 Ominaiskulutus (kWh/r-m³) 35,3 32,8 30,5 Sähköenergian ominaiskulutus Saaren koululla (taulukko 2) on selvästi Motivan keski- määräistä kulutusta suurempi. Yleissivistävien rakennusten ominaissähkönkulutus on 2000–2007 Motivan keräämien tietojen perusteella ollut keskimäärin 11,8 kWh/r-m³. (Motiva Oy 2008.) Kohonnutta ominaissähköenergiankulutusta selittää pitkälti kohteessa katselmuksen yh- teydessä havaittu ilmanvaihtokoneiden liiallinen ilmavirtaus, mikä lisää kohteen puhalti- mien sähkönkulutusta. Kulutusta lisää osaltaan myös rakennuksessa oleva liikuntasali, jossa on iltaisin toimintaa. 13 Kuva 2. Saaren koulun sähköenergian kulutus 2007–2009 Saaren koulun sähköenergian kulutus on ollut laskusuuntainen viime vuosina (kuva 2), mutta siitä huolimatta ominaiskulutus on edelleen keskimääräistä suurempi. Sähköenergi- an kulutuksen vähenemistä selittää osaltaan tilojen vähentynyt käyttö, mutta ilmeisesti rakennuksen energiatehokkuus on myös parantunut vuosien saatossa sähkön osalta. Valaistus Saaren koululla oli toteutettu yleisvalaistuksena loisteputkivalaisimilla. Va- laisimia oli runsaasti, mutta niitä käytettiin säästeliäästi. Tarkastelu ajankohtana valot olivat poissa päältä ja rakennuksessa hyödynnettiin luonnonvaloa ja näin saavutettu va- laisutaso oli ainakin silmämääräisesti arvioituna täysin riittävä. Ilmanvaihtolaitteiden osalta löytyi merkittävä kuluerä, sillä tuloilmavirta oli koululla noin 8 kertaa suurempi kuin kohteessa olisi tarpeen. Ilmavirta määritettiin ilmanvaihtokonei- siin asennettujen mittareiden avulla ja ilmavirtaa verrattiin Suomen rakentamismääräys- kokoelman D2 osan oppilaitosten ilmavirtojen ohjearvoihin. Omien mittausten puutteen takia ilmavirran suuruutta ei pystytty vahvistamaan. Ylimääräinen ilmavirta lisää huomat- tavasti puhaltimien kulutusta ja vaikuttaa huomattavissa määrin myös lämpöenergian kulutukseen. Ilmanvaihdon aikaohjauksesta ei saatu täyttä varmuutta ja on mahdollista, että puhaltimet toimivat täydellä teholla myös yöaikaan. 0 20 40 60 80 100 120 140 2007 2008 2009 MWh Saaren koulun sähkönkulutus Yö Päivä 14 ATK -laitteet (n. 10 kpl) olivat Saaren koululla suljettuina kun niitä ei käytetty, mikä on oikea tapa toimia ja vähentää kohteen turhaa piilokulutusta. Koulun keittiö toimii jakelu- keittiönä. Kylmälaitteet olivat asianmukaisesti sijoitettu, mutta jo hieman iäkkäitä. 5.2 Parikkalan terveyskeskus Kiinteistö: Parikkalan terveyskeskus Lehmuskuja 3 59100 Parikkala Rakennustyyppi: 214 Terveyskeskukset ja -asemat Rakentamisvuosi: 1972 Peruskorjausvuosi: 1985, 2002, 2007 ja 2008 Rakennuksen tilavuus: 12138 m3 Rakennuksen kerrosala: 4046 m2 Parikkalan terveyskeskuksessa on 2-aikainen yösähkötariffi. Sähköenergian vuosikulutus vuosilta 2007–2009 on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Parikkalan terveyskeskuksen sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Sähköenergiankulutus 2007 2008 2009 Päivä (MWh/a) 169,123 199,158 200,741 Yö (MWh/a) 338,573 385,59 394,089 Yhteensä (MWh/a) 507,696 584,748 594,83 Ominaiskulutus (kWh/rm³) 41,8 48,2 49,0 Sähköenergian ominaiskulutus Parikkalan terveyskeskuksella (taulukko 3) on huomatta- vasti Motivan keskimääräistä kulutusta suurempi. Motivan vuosina 2000–2007 keräämi- en energiakatselmustietojen perusteella terveyskeskusten ja -asemien ominaissähkönkulu- tus on ollut keskimäärin 24,0 kWh/r-m³. (Motiva Oy 2008.) 15 Parikkalan terveyskeskuksen kanssa samassa rakennuksessa toimii Parikkalan aluekeittiö, joka lisää merkittävästi kiinteistön sähköenergian kulutusta. Muita selviä ylimääräisiä sähkön kuluttajia ei kohteessa ilmennyt. Kuva 3. Parikkalan terveyskeskuksen sähköenergian kulutus 2007–2009 Parikkalan terveyskeskuksen sähköenergian kulutus on pysynyt samana pari viime vuot- ta, mutta vuoden 2008 kulutus on noin 15 % suurempi kuin vuonna 2007. Kulutuksen kasvu selittyy osaltaan aluekeittiön lisääntyneellä toiminnalla. Valaistus terveyskeskuksessa oli loisteputkivalaisimilla toteutettu yleisvalaistus. Kohtee- seen tutustumisen aikaan osa valoista oli ehkä turhaankin päällä, mutta luonnonvaloa hyödyntävillä alueilla valot olivat asianmukaisesti suljettuina. LVI -laitteiden osalta Parikkalan terveyskeskus on hoitanut asiansa erinomaisesti ja kat- tavan tutustumiskierroksen aikana ei ilmennyt yhtään parannusehdotusta. Parikkalan kunnan kannattaisi hyödyntää terveyskeskukselta löytyvää osaamista myös muissa omis- tamissaan kiinteistöissä. Aluekeittiössä on monia runsaasti sähköenergiaa kuluttavia laitteita, joiden soveltuvuutta, energiatehokkuutta tai käyttöikää ei kyetty selvittämään. Näiden laitteiden osalta on kui- tenkin varmasti mahdollista saavuttaa vuositasolla huomattavaa säästöä sähköenergian kulutuksen osalta. 0 100 200 300 400 500 600 700 2007 2008 2009 MWh Parikkalan terveyskeskuksen sähkönkulutus Yö Päivä 16 ATK -laitteita terveyskeskuksessa oli runsaasti ja niiden yksityiskohtainen luettelointi ja käyttötapojen kartoittaminen ei ollut tutustumisen puitteissa mahdollista eikä edes tarkoi- tuksen mukaista. 5.3 Kiipolan koulu Kiinteistö: Kiipolan koulu Kiipolantie 2 59100 Parikkala Rakennustyyppi: 51 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset Rakentamisvuosi: 1966 Peruskorjausvuosi: 1990, 1997, 1999 ja 2005 Rakennuksen tilavuus: 11300 m3 Kiipolan koululla on yleissähkötariffi. Sähköenergian vuosikulutus vuosilta 2007–2009 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kiipolan koulun sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Sähköenergiankulutus 2007 2008 2009 Yhteensä (MWh/a) 49,629 50,235 52,217 Ominaiskulutus (kWh/r-m³) 4,4 4,4 4,6 Sähköenergian ominaiskulutus Kiipolan koululla (taulukko 4) on Motivan keskimääräistä kulutusta pienempi. Motivan vuosina 2000–2007 keräämien energiakatselmustietojen perusteella yleissivistävien rakennusten ominaissähkönkulutus on Suomessa keskimäärin 11,8 kWh/r-m³. (Motiva Oy 2008.) Tarkastelukohteita valittaessa Kiipolan koulun tilavuus oli ilmoitettu liian pienenä, mikä nosti sen energianominaiskulutuksen Motivan keskiarvojen yläpuolelle. Virhe havaittiin tarkastelukäynnin yhteydessä, mutta kohde päätettiin säilyttää tarkasteltavien kohteiden 17 listalla pudonneesta ominaiskulutuksesta huolimatta. Kohteessa suoritettu arviointi oli tästä syystä hieman muita kohteita nopeampaa ja pinnallisempaa. Kuva 4. Kiipolan koulun sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Kiipolan koulun sähköenergiankulutus on hieman kohonnut vuonna 2009 verrattuna edel- lisvuosiin, mutta koulun sähköenergiankulutus on pääpiirteissään pysynyt tasaisesti noin 50 MWh/a tuntumassa. Valaisu Kiipolan koululla oli järjestetty loisteputkivalaisimilla toteutettuna yleisvalais- tuksena ja valaisuratkaisu vaikutti soveltuvan rakennuksen käyttötarkoitukseen hyvin. Kiinteistössä on runsaasti ikkunoita ja päivänvalon hyödyntäminen valaistuksessa oli otettu huomioon eikä turhia valoja juurikaan palanut vierailukäynnin aikana. Kiinteistössä toimii jakelukeittiö, joka lisää hieman kohteen sähköenergian kulutusta. Keittiössä ei havaittu sähköenergian osalta merkittäviä puutteita, mutta erityisesti jää- kaappien ja pakastimien sähkönkulutuksessa voi olla säästömahdollisuuksia. ATK -laitteita ei ollut kohteessa kuin yksittäisiä kappaleita, eikä niiden käytöllä siksi ole suurta merkitystä kohteen sähköenergian säästöpotentiaaliin. Ulkona oli useita autolämmitysrasioita, jotka lisäävät kohteen kulutusta talviaikaan riip- puen kohteessa pysäköitynä olevien autojen määrästä ja talven lämpötiloista. Vierailun 0 10 20 30 40 50 60 2007 2008 2009 MWh Kiipolan koulun sähkönkulutus Päivä 18 yhteydessä parkkipaikalla oli puolen kymmentä autoa, mutta yhdenkään ei havaittu ole- van kiinni lämmityksessä. 5.4 Kiipolan kerrostalo Kiinteistö: Kiipolan kerrostalo Kiipolantie 4 59100 Parikkala Rakennustyyppi: 13 Asuntolarakennukset Rakentamisvuosi: 1966 Peruskorjausvuosi: 1997, 1999, 2005 ja 2008 Rakennuksen tilavuus: 1920 m3 Rakennuksen kerrosala: 600 m2 Sähköenergian vuosikulutus Taulukko 5. Kiipolan kerrostalon sähköenergian vuosikulutus 2006–2008 Sähköenergiankulutus 2006 2007 2008 Yhteensä (MWh/a) 12,353 11,167 10,042 Ominaiskulutus (kWh/r-m³) 6,4 5,8 5,2 Sähköenergiankulutus Kiipolan kerrostalossa on pienempi kuin Motivan vuosina 2000– 2007 keräämien katselmustietojen perusteella keskimäärin. Motivan mukaan asuinraken- nusten sähköenergian ominaiskulutus on keskimäärin 16,5 kWh/r-m³. (Motiva Oy 2008.) Ominaissähköenergian kulutuksen laskennassa oli kohteiden valinta vaiheessa tapahtunut virhe Kiipolan kerrostalon kohdalla, mikä nosti ominaiskulutuksen todellista suuremmak- si. Virhe havaittiin vasta tarkastuskäynnin jälkeen. Taulukossa 5 on esitetty korjatut ar- vot. 19 Kulutus Kiipolan kerrostalossa on keskivertoa pienempää, sillä rakennuksessa on osan vuodesta tyhjillään olevia huoneistoja. Tarkastelukäynnin yhteydessä havaittiin, että yksi huoneisto toimi varastotilana ja ei sen vuoksi juurikaan kuluta sähköä. Kuva 5. Kiipolan kerrostalon sähköenergian vuosikulutus 2006–2008 Kiipolan kerrostalon sähköenergian kulutus on ollut tasaisesti laskussa vuosina 2006– 2008. Vuoden 2009 kulutustietoja ei ollut saatavilla tarkastelu ajankohtaan mennessä. Sähkönkulutuksen väheneminen selittyy huoneistojen alentuneella käyttöasteella. Kerros- talon huoneistojen ollessa tyhjillään kuluu kiinteistössä vähemmän sähköä. Valaistus on asuntokohtaisesti yksilöllinen, mutta pääsääntöisesti käytössä on hehku- lamppuvalaisimia, jotka korvaamalla energiatehokkaammilla valaisimilla kiinteistön säh- köenergiankulutusta voidaan vähentää. Keittiölaitteiden sanottiin olevan kohteessa erittäin vanhoja ja niiden vaihdon tarve tie- dostettiin jo ennen tutustumista. Laitteiden ikä todettiin kohteessa vierailun yhteydessä ja ilmeni, että alkutiedot pitivät paikkansa. Keittiölaitteiden energiatehokkuutta parantamal- la on kohteessa saavutettavissa sähköenergian osalta säästöjä. Viihde-elektroniikan määrä vaihtelee merkittävästi asuntokohtaisesti eikä Parikkalan kunnalla ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa toimillaan sähkönkulutukseen tällä osa- alueella, joten tämä kotitalouksien suuri kuluttaja jää tämän tarkastelun ulkopuolelle. 0 2 4 6 8 10 12 14 2006 2007 2008 MWh Kiipolan kerrostalon sähkönkulutus Päivä 20 Kohteen ilmavan rakenteen johdosta joillakin asukkailla on käytössä sähköllä toimivia lämpöpattereita, joiden tehot olivat noin 1 000 W luokkaa. Näiden pattereiden kulutus talven kylminä aikoina voi nostaa kohteen kokonaissähköenergian kulutusta, etenkin mi- käli näitä laitteita on käytössä useissa asunnoissa. 5.5 Harjulinna Kiinteistö: Harjulinna Harjukuja 6 59100 Parikkala Rakennustyyppi: 15 Toimistorakennukset, julkinen palvelusektori Rakentamisvuosi: 1938 Rakennuksen tilavuus: 5455 m3 Rakennuksen kerrosala: 1078 m2 Harjulinnassa on käytössä yleissähkötariffi. Sähköenergian vuosikulutus vuosilta 2007– 2009 on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Harjulinnan sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Sähköenergiankulutus 2007 2008 2009 Yhteensä (MWh/a) 38,08 35,36 32,155 Ominaiskulutus (kWh/r-m³) 7,0 6,5 5,9 Sähköenergiankulutus Harjulinnassa on merkittävästi pienempi kuin Motivan vuosina 2000–2007 keräämien katselmustietojen perusteella voisi olettaa. Motivan mukaan julki- sen palvelusektorin toimistorakennusten sähköenergian ominaiskulutus on keskimäärin 17,1 kWh/r-m³. (Motiva Oy 2008.) Harjulinnan keskimääräistä pienempää ominaiskulutusta selittää osin rakennuksessa ole- va suuri sali, joka lisää rakennuksen tilavuutta kuitenkaan lisäämättä sähköenergian kulu- 21 tusta. Toisaalta sähkön kulutus on ollut tasaisesti laskeva kolmen viime vuoden aikana, joten jonkin verran ylimääräistä kulutusta kohteessa on ollut edellisten vuosien perusteel- la. Kohde valittiin tarkempaan tarkasteluun lähinnä lämpöenergian kulutuksensa takia. Kuva 6. Harjulinnan sähköenergian vuosikulutus 2007–2009 Sähköenergian vuosikulutus Harjulinnassa oli vuonna 2009 noin 32 MWh/a. Harjulinnan sähkönkulutus on ollut tasaisesti laskeva viimeiset kolme vuotta ja sähkönkulutus on pu- donnut yhteensä lähes 16 % vuodesta 2007 vuoteen 2009. Valaisuratkaisu Harjulinnassa oli yleisvalaistus loisteputkivalaisimilla ja hehkulampuilla, Valot olivat päällä tutustumiskäynnin aikana osittain turhaan, joten parannettavaa valais- tuksen osalta löytyy. Valaisun soveltuvuuden arviointi kohteen käyttötarkoitukseen olisi vaatinut vierailun kohteeseen myös pimeän aikaan, jolloin valaistus olisi ollut paremmin hahmotettavissa. Tutustumiskäynnin yhteydessä ei ilmennyt silmin havaittavia puutteita valaisuolosuhteissa. LVI -laitteissa ei noussut tarkastelun yhteydessä esiin sähköenergianosalta suuria säästö- mahdollisuuksia. Ilmastoinnin osalta jäi tosin epäselväksi puhaltimien toiminta toimisto- aikojen ulkopuolella. Ominaiskulutuksen perusteella voidaan kuitenkin olettaa, ettei il- mastointikone toimi täydellä teholla ympärivuorokauden. Harjulinnan keittiölaitekanta ei ole suuren suuri, mutta olemassa olevien laitteiden ener- giatehokkuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Jääkaapit ovat listan kärjessä, sillä ne ovat pitkiä aikoja päällä ja siksi niiden energiatehokkuus on korostuneessa asemassa. 0 10 20 30 40 2007 2008 2009 MWh Harjulinna Päivä 22 ATK -laitteiden kulutusta on kohteessa mahdollista vähentää, sillä laitteita on useita ja ne olivat iältään jo varsin vanhoja. Etenkin näyttöjen osalta siirtyminen kuvaputkinäytöistä LCD -näyttöihin vähentäisi sähköenergian kulutusta. 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA SÄÄSTÖVAIKUTUS ESI- MERKKIKOHTEISSA Kiinteistöjen kulutustietojen ja tutustumiskäynnillä saatujen tietojen ja havaintojen perus- teella kohteille laadittiin toimenpide-ehdotuksia sähköenergian säästämiseksi. Lisäksi on laskettu säästötoimenpiteiden aiheuttama hiilidioksidipäästöjen väheneminen, mikäli ar- vioituihin säästöihin päästään. Toimenpiteet ovat selostettu kohteittain. Parikkalan kunta ostaa sähkön kiinteistöihinsä Parikkalan Valo Oy:ltä. Parikkalan Valon toimittama sähkö jakautuu Energiamarkkinaviraston mukaan tuotantomuotoihin siten, että uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan sähköstä 26 %, fossiilisilla energialähteillä 49 % ja ydinvoimalla 25 %. Sähköenergian hintoina on laskennassa käytetty yleissähkölle 8,92 snt/kWh sekä yösähkölle kello 6-22 välisenä aikana 8,82 snt/kWh ja kello 22-6 välil- lä 6,20 snt/kWh. (Parikkalan Valo Oy 2010.) Hiilidioksidivähennyksien laskennassa on käytetty alla (taulukko 7) esitettyjä hiilidioksi- dipäästöarvoja Parikkalan Valo Oy:n käyttämille sähköenergian tuotantomuodoille. Hiili- dioksidipäästö on esitetty muodossa gCO2/kWh ja lukuarvot ovat elinkaaripäästöjä, mikä selittää ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden nollasta poikkeavan lukeman. (Par- liamentary Office of Science and Technology 2006.) Taulukko 7. Parikkalan kunnan ostaman sähköenergian tuotanto ja siitä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Sähköenergian tuotantomuoto Osuus kulutetusta sähköstä Hiilidioksidipäästö (%) (gCO2/kWh) Uusiutuvat energialähteet 26 10 Fossiiliset energialähteet 49 700 Ydinvoima 25 5 23 Parikkalan Valo Oy:n myymälle ja toimittamalle sähkölle saadaan laskettua hiilidioksidi- päästöksi 346,85 gCO2/kWh. 6.1 Saaren koulu Saaren koululla havaittiin suurimpien ongelmien olevan ilmanvaihtokoneen toiminnassa. Muutoin koulun energian käyttö vaikutti tarkastelukäynnin perusteella maltilliselta. Valo- ja ei pidetty turhaan päällä, atk-laitteet olivat suljettuina kun niillä ei ollut käyttäjiä ja keittiössä ei ollut suuria määriä energiaa kuluttavia koneita. Toimenpide-ehdotuksena Saaren koululle on ilmanvaihdon säätö ja tasapainotus. Toi- menpide laskee sähköenergian kulutuksen lisäksi merkittävästi myös kohteen lämpöener- gian kulutusta, jolloin kokonaisinvestoinnin (taulukko 8) takaisinmaksuaika lyhenee. Il- manvaihdon säädön ja tasapainotuksen lisäksi koululla kannattaa aloittaa siirtyminen energiatehokkaampiin valaisimiin. Tämä voidaan toteuttaa normaalien valaisinhuoltotoi- menpiteiden yhteydessä korvaamalla vanhoja palaneita valaisimia uusilla matalaener- giavalaisimilla. Taulukko 8. Saaren koulun sähköenergian säästöpotentiaali Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 116 MWh/a 75 MWh/a 64 % 2 000 EUR 8 973 EUR/a 5 784 EUR/a 64 % Toimenpiteiden säästövaikutus sähköenergian osalta on esitetty taulukossa 8. Ilmanvaih- don toiminta 8 -kertaisella teholla lisää sähköenergian kulutusta merkittävästi ja asia tulee selvittää pikimmiten. Säästöpotentiaaliksi on koululla arvioitu pääasiassa ilmanvaihdon takia jopa 64 %. Tällöin Saaren koulun ominaiskulutus olisi samalla tasolla kuin Motivan energiakatselmuksien vastaavan tyyppisten rakennusten ominaiskulutus on ollut keski- määrin ennen energiakatselmuksia. Ominaiskulutusten keskiarvo on suuntaa antava arvo, mutta siihen pääsyä voidaan toimenpiteiden jälkeen pitää realistisena. Vuositasolla tämä merkitsee lähes 6 000 € säästöä sähköenergian hankinnassa. Ilmanvaihdon säätö ja tasa- painotuksen on arvioitu kustantavan noin 2 000 €, jolloin takaisinmaksuajaksi saadaan noin 4 kuukautta. 24 Hiilidioksidin osalta ehdotetuilla säästötoimenpiteillä voidaan saavuttaa noin 26 tCO2/a päästövähennys sähköenergian tuotannossa. 6.2 Parikkalan terveyskeskus Tarkastuskäynnin yhteydessä selvisi, että ilmanvaihdon osalta kiinteistön sähköenergian säästöpotentiaali on varsin pieni ja investoinnit ja niiden takaisinmaksuajat säästöjen saamiseksi olisivat olleet liian suuria. Toimenpide-ehdotukset Parikkalan terveyskeskuksessa ovat aluekeittiön laitekannan tar- kempi sähköenergian kulutuksenkartoittaminen. Tarvittaessa laitteita tulisi korvata uusilla ja energiatehokkaammilla. Etenkin keittiön kylmälaitteet ja runsaasti sähköä kuluttavat uunit tulisi tarkastaa. Muutoin sähkönkulutusta Parikkalan terveyskeskuksessa on mah- dollista pienentää mm. vähentämällä turhaa valojen päällä pitoa, sähkölaitteiden virran- säästö- ja lepotiloja hyödyntämällä sekä sulkemalla käyttämättömiä sähkölaitteita koko- naan. Taulukossa 9 on esitetty Parikkalan terveyskeskuksen nykyinen sähköenergian kulutus, kohteen säästöpotentiaali ja kokonaisinvestoinnin suuruus. Taulukko 9. Parikkalan terveyskeskuksen sähköenergian säästöpotentiaali Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 562 MWh/a 60 MWh/a 11 % 5 000 EUR 44 590 EUR/a 4 760 EUR/a 11 % Säästövaikutus Parikkalan terveyskeskuksessa perustuu lähinnä valaistuksen käytön te- hostamiseen ja aluekeittiön laitekannan energiatalouden parantamiseen. Säästöpotentiaa- liksi on saatu 11 %. Säästöpotentiaalin laskennassa on oletettu, että valaistuksen osuus kulutuksesta on 40 % ja valaistuksen tehostaminen sekä matalaenergia lamppujen käyt- töönotto vähentää valaistuksen kulutusta 25 %. Keittiön laitehankintojen säästövaikutuk- seksi on arvioitu varovaisesti 1 % (5,7MWh/a). Säästöpotentiaali vastaa sähköenergiana 25 60 MWh/a ja vuositasolla säästöksi tulee 4760 €. Aluekeittiön laitehankintojen hinnaksi on arvioitu 5000 euroa. Valaisimien hankinta ei lisää investointi kustannuksia, jos se to- teutetaan normaalien huoltojen yhteydessä korvaamalla palaneet valaisimet uusilla mata- laenergiavalaisimilla. Säästötoimenpiteillä on arvioitu saavutettavan 21 tCO2/a päästövähennys sähköenergian tuotannossa. 6.3 Kiipolan koulu Alkuperäisten tietojen perusteella Kiipolan koulu oli sähköenergian ominaiskulutuksel- taan paljon Motivan energiakatselmuskohteiden keskimääräisten kulutusten yläpuolella. Kohteen tilavuustietojen päivittyessä kohteen sähköenergian kulutuslukemat muuttuivat rauhoittavimmiksi, mutta samalla vaikeuttivat säästökohteiden löytämistä kiinteistön säh- köenergian kulutuksesta. Toimenpide-ehdotuksena Kiipolan koululle on vähentää turhaa valaistusta ja hyödyntää entistä paremmin luonnonvaloa hyödyntäen rakennukset runsasta ikkunoiden määrää. Valaistuksen osalta kannattaa myös panostaa energiatehokkaisiin valaisimiin etenkin ti- loissa, joissa oleskellaan paljon ja tarvitaan runsasta valaistusta. Säästöjä on saatavissa myös korvaamalla kohteessa olevia keittiökalusteita uudemmilla ja energiataloudellisim- milla laitteilla. Kiipolan koulun sähköenergian nykyinen kulutus, säästöpotentiaali ja kokonaisinvestointi on esitetty taulukossa 10 Taulukko 10. Kiipolan koulun sähköenergian säästöpotentiaali Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 120 MWh/a 10 MWh/a 8 % 2 000 EUR 10 700 EUR/a 892 EUR/a 8 % Säästövaikutus esitetyillä toimenpiteillä on arviolta 8 % kiinteistön nykyisestä sähkö- energian kulutuksesta. Valaistuksen osuudeksi on oletettu 30 % sähköenergian kulutuk- 26 sesta ja lamppujen vaihdon jälkeen valaistuksen sähkönkulutuksen on arvioitu laskevan 25 %. Keittiön laitehankinnat vähentävät sähkön kulutusta arviolta 6 MWh/a (0,5 %). Säästöpotentiaali on sähköenergian osalta 10 MWh/a ja siitä saatava säästö noin 900 € vuodessa. Kokonaisinvestoinnin suuruudeksi on arvioitu 2 000 €, jolloin takaisinmaksu- ajaksi tulee 2,2 vuotta. Investointikustannukset muodostuvat neljästä uudesta keittiölait- teesta, jotka korvaavat vanhat pakastimet ja jääkaapit uudempiin ja energiatehokkaam- piin. Säästötoimenpiteillä on arvioitu saavutettavan 4 tCO2/a päästövähennys sähköenergian tuotannossa. 6.4 Kiipolan kerrostalo Sähköenergiankulutus ei Kiipolan kerrostalossa ollutkaan niin hälyttävä kuin aluksi oli laskettu. Säästötoimia on kohteessa osittain helppo suorittaa, joskin asukkaiden käyttötot- tumukset ovat merkittävässä roolissa sähköenergian kulutuksen osalta ja niihin puuttumi- nen on hieman vaikeampaa. Kiipolan kerrostalon osalta toimenpide-ehdotuksiin lukeutuu etenkin kylmälaitteiden uu- siminen asuntojen keittiöihin ja hehkulamppuvalaisimien korvaaminen energiatehok- kaammilla matalaenergia valaisimilla. Kohteessa käytettyjen siirrettävien sähköpatterei- den kulutuksen vähentäminen edellyttäisi rakennuksen ikkunoiden ja ovien uusimista, ja on sen takia enemmänkin lämpöenergian säästöpotentiaalin kartoitukseen kuuluva toi- menpide. Kiipolan kerrostalon sähköenergian nykyinen kulutus, säästöpotentiaali ja kokonaisinves- tointi on esitetty taulukossa 11 Taulukko 11. Kiipolan kerrostalon sähköenergian säästöpotentiaali Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 51 MWh/a 19 MWh/a 37 % 4 300 EUR 4 549 EUR/a 1 705 EUR/a 37 % 27 Toimenpiteiden arvioitu säästövaikutus Kiipolan kerrostalossa on 37 % kohteen sähkö- energian kulutuksesta. Sähköenergian osalta säästöpotentiaali on 19 MWh/a ja saavutet- tava säästövaikutus on noin 1 700 € vuodessa. Kokonaisinvestoinnin suuruudeksi on ar- vioitu 4 300 €, jolloin takaisinmaksuajajaksi saadaan 2,5 vuotta. Investointi kustannukset muodostuvat kahdeksasta uudesta ja energiatehokkaasta jää-viileäkaapista (4 000 €) ja matalaenergia lampuista asuntoihin (300 €). Säästötoimenpiteillä on arvioitu saavutettavan 6,6 tCO2/a päästövähennys sähköenergian tuotannossa. 6.5 Harjulinna Sähkön ominaiskulutus oli Harjulinnassa huomattavasti pienempi kuin vastaavissa koh- teissa keskimäärin, mutta tämä ei suoraan tarkoita sähkönkulutuksen olevan vähäistä tai että sähkönenergian säästöpotentiaalia ei kohteesta olisi. Historia tietojen perusteella säh- köenergiankulutus on Harjulinnassa ollut tasaisesti laskeva kolmen viime vuoden aikana, mikä kielii omatoimisesta kulutuksen vähentämisestä tai vähentyneestä käytöstä. Harjulinnassa tulisi panostaa sähkölaitteiden kulutuksen vähentämiseen ja valaistuksen turhan käytön vähentämiseen. Sähkölaitteiden kulutusta on mahdollista vähentää kytke- mällä laitteet kokonaan pois päältä kun niitä ei käytetä ja hyödyntämällä tehokkaammin tietokoneiden virransäästöominaisuuksia. Harjulinnan sähköenergian nykyinen kulutus, säästöpotentiaali ja kokonaisinvestointi on esitetty taulukossa 11 Taulukko 12. Harjulinnan sähköenergian säästöpotentiaali Nykyinen kulutus Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi 35 MWh/a 2 MWh/a 6 % 0 EUR 3 122 EUR/a 178 EUR/a 6 % Toimenpiteiden arvioitu säästövaikutus Harjulinnassa on 6 % kohteen sähköenergian kulutuksesta. Sähköenergian osalta säästöpotentiaali on 2 MWh/a ja saavutettava säästö- 28 vaikutus on noin 1 80 € vuodessa. Säästöjen saavuttaminen ei vaadi lainkaan investointe- ja, vaan säästö perustuu ainoastaan laitteiden käyttötapojen muuttamiseen. Tietokoneiden näyttöjen sähköenergian kulutuksen osalta kohteessa kannattaa harkita siirtymistä vä- hemmän kuluttaviin LCD -näyttöihin, jolloin investointi kustannukset kohoavat 200 € ostettua näyttöä kohden. Säästötoimenpiteillä on arvioitu saavutettavan 0,7 tCO2/a päästövähennys sähkönenergi- an tuotannossa. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Sähköenergian säästöpotentiaalin kannalta merkittävin yhteinen toimenpide kohteissa oli valaistus energiatehokkuuden parantaminen. Valojen osalta sähköenergian säästö voidaan laajentaa helposti kaikkiin Parikkalan kunnan omistamiin kiinteistöihin. Korvaamalla palaneet valaisimet perinteisten sijaan energiatehokkaammilla Parikkalan kunta pystyisi siirtymään pikkuhiljaa käyttämään pelkästään energiatehokkaampia valaisimia. Energia- tehokkaat valaisimet kuluttavat vähemmän sähköä ja niiden vaihtoväli on perinteisiin valaisimiin nähden pidempi. Säästöjä tulee siis sähköenergian kulutuksen vähentymisen lisäksi vähentyneestä huoltotarpeesta. Energiansäästölamppujen hankintahinta on perin- teisiä valaisimia kalliimpi, mutta hintojen erotus saadaan korkojen kera takaisin energia- tehokkaiden valaisimien pidemmän keston kautta. Energiatehokkaisiin valaisimiin siir- tymisestä saavutettavan säästön suuruus on arviolta 5-10 % Parikkalan kunnan kiinteistö- jen kokonaissähköenergian kulutuksesta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen oli selvityksessä yksi mielenkiinnonkohteista ja vä- hennyksiä on mahdollista saavuttaa kahdella tavalla. Ensinnäkin ydinvoiman ja uusiutu- vien energialähteiden suosiminen sähköenergian tuotannossa mahdollistaisi Parikkalan kunnan nopean hiilidioksidipäästöjen vähennyksen HINKU -hankkeeseen liittyen. Tämä kuitenkin edellyttäisi Parikkalan Valo Oy:n sähkönhankintarakenteen muuttamista vä- hemmän fossiilisia energialähteitä käyttäväksi tai sähkönmyyjän vaihtamista. Selvästi järkevämpi toinen vaihtoehto on parantaa rakennusten energiataloutta yleisesti ja erityi- 29 sesti vähentää turhaa kulutusta, koska silloin kunta säästää rahaa vähentyneestä kulutuk- sesta johtuen ja samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät. Energiansäästön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta Parikkalan kunnan kan- nattaa ensisijaisesti keskittyä suuriin rakennuksiin ja kohteisiin, joissa on suuri kulutus tai kiinteistön käyttöajat ovat muihin kiinteistöihin nähden pidempiä. Näissä suuren kulutuk- sen kohteissa säästötoimenpiteet ovat tuottoisempia kuin vastaavat toimenpiteet olisivat pienemmissä ja vähemmän käytetyissä kohteissa sekä niistä mahdollisesti saatavat hiili- dioksidipäästö vähennykset ovat myös suuremmat kuin pienemmissä rakennuksissa. 8 YHTEENVETO Työssä tarkasteltiin kuinka rakennusten sähkönkulutus jakautuu eri laiteryhmiin erityyp- pisissä rakennuksissa ja kuinka sähkönsäästöpotentiaali määritetään energiakatselmuksis- sa. Tietoja sovellettiin kohteiden valintaprosessin päätteeksi viiteen esimerkki kohtee- seen, Parikkalan kunnan omistamien kiinteistöjen sähköenergiansäästöpotentiaalin mää- rittämiseksi. Valittuihin kohteisiin suoritettiin tutustumiskäynti, jonka tarkoituksena oli löytää kiinteistöistä säästömahdollisuuksia. Tutustumiskäynnin ja Parikkalan kunnan tar- joamien kulutustietojen pohjalta kohteille annettiin toimenpide ehdotukset sähköenergian kulutuksen vähentämiseksi ja arvioitiin saavutettavaa säästövaikutusta sekä hiilidioksidi- päästöjen vähentymistä. 30 LÄHDELUETTELO Adato Energia Oy. 2008. Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006. Helsinki: Adato Energia Oy. 74 s. ISBN 978-952-9696-41-3 Korhonen Anne et al. 2002. Kotitalouksien ja toimistotilojen laitesähkön käytön tehosta- minen. Helsinki: työtehoseura. 158 s. ISBN 951-788-347-1. Motiva Oy 2008. Sähköenergian rakennustyyppikohtaisia ominaiskulutuksia. [pdf- dokumentti]. Helsinki: Motiva Oy 2009. [viitattu 11.4.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/files/1965/sahko.pdf Motiva Oy a. 2009. Lämmönkulutus. [Motiva Oy:n www-sivuilla]. Helsinki: Motiva Oy, 2009. [viitattu 11.4.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/lammonkulutus Motiva Oy b. 2009. Kouluissa kuluu energiaa. [Motiva Oy:n www-sivuilla]. Helsinki: Motiva Oy, 2009. [viitattu 11.4.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/koulut_ja_oppilaitokset/aktiivista_oppimista_ja_k onkreettisia_saastoja/kouluissa_kuluu_energiaa Motiva Oy c. 2009. Valaistuksen ABC. [Motiva Oy:n www-sivuilla]. Helsinki: Motiva Oy, 2009. [viitattu 29.5.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/sahko/valaistuksen_abc Motiva Oy 2009d. Keittiö. [Motiva Oy:n www-sivuilla]. Helsinki: Motiva Oy, 2009. [vii- tattu 29.5.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/sahko/keittio Motiva Oy. 2010. Energiatehokas ilmanvaihto. [pdf-dokumentti]. Helsinki: Motiva Oy, 2010. 6s. [viitattu 29.5.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/files/3180/Energiatehokas_ilmanvaihto.pdf 31 Mustasilta Harri et al. 2004. Kiinteistön energiakatselmuksen toteutus- raportointiohjeet. [pdf- dokumentti]. Helsinki: Motiva Oy. [viitattu 11.4.2010]. Saatavissa http://www.motiva.fi/files/745/kat-kiinteiston-ekatselmus.pdf Parikkalan Valo Oy. [Parikkalan Valo Oy:n www-sivuilla]. (Julkaisupaikka tuntematon): Parikkalan Valo Oy, 2010. [viitattu 11.4.2010]. Saatavissa http://www.parikkalanvalo.fi/index.php?page=kanta-asiakas Parliamentary Office of Science and Technology. 2006. Carbon Footprint of Electricty Generation. [pdf-dokumentti]. (Julkaisupaikka tuntematon): Parliamentary Office of Science and Technology. 4 s. [viitattu 11.4.2010] Saatavissa www.parliament.uk/documents/upload/postpn268.pdf Shemeikka Jari et al. 1996. Rakennuksen sähköenergian kulutuksen tavoitearvot. Espoo: valtion teknillinen tutkimuskeskus. 132 s. ISBN 951-38-4911-2 SVS. 2008. Valaisuhankintojen energiatehokkuus. [pdf-dokumentti]. Helsinki: Suomen valoteknillinen seura ry. 35 s. [viitattu 29.5.2010] Saatavissa http://www.valosto.com/tiedostot/SVS_Valaistushankintojen_energiatehokkuus_V4.pdf