Sulfidisaven haittojen minimointi väylähankkeen toteutusvaiheessa
Kotro, Jenna (2017)
Kandidaatintyö
Kotro, Jenna
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701091085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701091085
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia sulfidisaven haittojen minimoimista väy-lähankkeen toteutusvaiheessa sekä kuinka sulfidisaven tunnistamiseen ja käsittelyyn hankekohtaisesti valitut menetelmät toimivat käytännön tasolla. Käsittelyä tutkitaan massanvaihdon näkökulmasta. Käytännön tarkastelu toteutetaan case-esimerkkinä käytettävällä E18 Hamina–Vaalimaa-moottoritiehankkeella. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuusselvitystä ja haastattelua. Hankkeen henkilöstöä haastatellaan sekä tilaajan että urakoitsijan puolelta.
Jotta väylähankkeella voidaan ehkäistä sulfidisaven aiheuttamia haittoja, sulfidisavi on otettava huomioon sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Sulfidisaven tunnista-miseksi ja käsittelemiseksi on valittava menettelytavat hankekohtaisesti. Työn tulok-sena huomattiin, että sulfidisaven käsittelyyn valitut menetelmät eivät välttämättä kaikilta osin toimi käytännön tasolla yhtä hyvin kuin ne on suunniteltu. Case-esimerkkihankkeella tehtyjen haastattelujen perusteella ongelmallisimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat vesienhallintaan, aistinvaraiseen tunnistamiseen, seurantaoh-jelmaan sekä ohjeistuksessa esiintyvien määritelmien epätarkkuuteen liittyvät seikat. Toisaalta toimivina menettelytapoina pidettiin muun muassa varovaisuusperiaatetta, kattavaa menettelyohjetta sekä käytännön toimivuuden kannalta erityisesti tiivistä läjitysalueallasta ja suotovesien neutralointia läjitysmassojen sijaan.
Jotta väylähankkeella voidaan ehkäistä sulfidisaven aiheuttamia haittoja, sulfidisavi on otettava huomioon sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Sulfidisaven tunnista-miseksi ja käsittelemiseksi on valittava menettelytavat hankekohtaisesti. Työn tulok-sena huomattiin, että sulfidisaven käsittelyyn valitut menetelmät eivät välttämättä kaikilta osin toimi käytännön tasolla yhtä hyvin kuin ne on suunniteltu. Case-esimerkkihankkeella tehtyjen haastattelujen perusteella ongelmallisimmiksi osa-alueiksi osoittautuivat vesienhallintaan, aistinvaraiseen tunnistamiseen, seurantaoh-jelmaan sekä ohjeistuksessa esiintyvien määritelmien epätarkkuuteen liittyvät seikat. Toisaalta toimivina menettelytapoina pidettiin muun muassa varovaisuusperiaatetta, kattavaa menettelyohjetta sekä käytännön toimivuuden kannalta erityisesti tiivistä läjitysalueallasta ja suotovesien neutralointia läjitysmassojen sijaan.