http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/158304 2026-09-17T01:19:36Z 2026-09-17T01:19:36Z Partanen, Laura Tripathi, Ashok Suomalainen, Kseniia Porras, Jari http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172830 2026-08-27T05:30:10Z 2026-08-01T00:00:00Z

VICTIS ICT-tuottajan opas: Jalanjäljestä kädenjälkeen – Opas ilmastotietoiseen ICT-palvelutuotantoon Partanen, Laura; Tripathi, Ashok; Suomalainen, Kseniia; Porras, Jari VICTIS ICT-tuottajan opas: Jalanjäljestä kädenjälkeen – Opas ilmastotietoiseen ICT-palvelutuotantoon auttaa ICT-yrityksiä kehittämään ympäristön kannalta kestävämpiä digitaalisia tuotteita ja palveluita. Opas esittelee kaksi keskeistä käsitettä: hiilijalanjäljen, joka kuvaa ICT-laitteiden, ohjelmistojen, palveluiden ja infrastruktuurin ympäristövaikutuksia, sekä hiilikädenjäljen, joka tarkoittaa niitä positiivisia ympäristövaikutuksia, joita ICT-ratkaisut voivat synnyttää auttamalla muita toimialoja vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Opas tarjoaa käytännön suosituksia kestävään suunnitteluun, vihreisiin hankintoihin, kiertotalouden edistämiseen sekä energiatehokkaaseen ohjelmisto- ja palvelukehitykseen. Lisäksi siinä esitellään menetelmiä hiilikädenjälkivaikutusten arviointiin ja viestintään, tarkastellaan Green ICT:hen liittyvää politiikka- ja sääntelykehitystä sekä korostetaan Green ICT:n merkitystä strategisena mahdollisuutena innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistämisessä.

2026-08-01T00:00:00Z Partanen, Laura Tripathi, Ashok Suomalainen, Kseniia Porras, Jari http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172829 2026-08-27T05:30:11Z 2026-08-01T00:00:00Z

VICTIS ICT Producer's Guide: From Footprint to Handprint – A guide to climate-conscious ICT service production Partanen, Laura; Tripathi, Ashok; Suomalainen, Kseniia; Porras, Jari The VICTIS ICT Producer’s Guide: From Footprint to Handprint helps ICT companies develop more sustainable digital products and services. It explains two key concepts: the carbon footprint, which covers the environmental impacts of ICT hardware, software, services, and infrastructure, and the carbon handprint, which refers to the positive environmental impacts ICT solutions create by helping other sectors reduce emissions and resource consumption. The guide provides practical recommendations for sustainable design, green procurement, circular economy practices, and energy-efficient software development. It also presents methods for assessing and communicating handprint impacts, discusses policy developments, and highlights Green ICT as a strategic opportunity for innovation, competitiveness, and sustainable growth.

2026-08-01T00:00:00Z Broomandi, Fateme Christensen, Emily Hyrynsalmi, Sonja Paasivaara, Maria http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172824 2026-08-26T11:00:10Z 2026-08-26T00:00:00Z

Work From Anywhere, Collaborate Everywhere: Agile in the Era of Hybrid Work Broomandi, Fateme; Christensen, Emily; Hyrynsalmi, Sonja; Paasivaara, Maria Hybrid work, which combines in-office and remote work, gained popularity in the post-pandemic era, yet many organizations continue to struggle with designing practices and policies that balance flexibility, collaboration, and long-term objectives. This research explored hybrid work in agile software engineering through a mixed-methods approach, combining interviews, surveys, and workshops across four Finnish organizations: Ericsson Finland, Kempower, Solita, and Housemarque. In addition, our international survey studies included respondents from across the globe. This research examined hybrid work policies, office co-presence of teams, agile events and practices, knowledge-sharing and social activities, and their perceived impact on productivity, sense of belonging, well-being, and innovation. The findings showed that even though fully flexible hybrid work policies were generally preferred by employees, they also valued coordinated in-person collaboration, especially at the team level. Preferences for office co-presence varied by organizational context, team distribution, role, and individual circumstances—underscoring the limitations of one-size-fits-all solutions in agile environments. The results further indicated that effective hybrid work depended not only on office presence but on the intentional design of agile events, collaboration norms, social and knowledge-sharing practices, and supportive workspaces. Coaching and continuous experimentation emerged as critical mechanisms for sustaining and adapting hybrid practices over time. Based on these insights, the research proposes a conceptual model for organizing hybrid work in agile software engineering and offers actionable recommendations for practitioners. These contributions provide empirical evidence and practical guidance for organizations seeking to balance flexibility with meaningful collaboration.

2026-08-26T00:00:00Z Laihanen, Mika Karhunen, Antti Seppälä, Taru Pulliainen, Salla Ranta, Tapio Soininen, Hanne http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172792 2026-08-24T09:00:16Z 2026-08-19T00:00:00Z

Biokaasun hyödyntäminen ja käyttökohteet maatiloilla Laihanen, Mika; Karhunen, Antti; Seppälä, Taru; Pulliainen, Salla; Ranta, Tapio; Soininen, Hanne Hankkeessa tarkasteltiin biokaasun tuotannon ja hyödyntämisen mahdollisuuksia maatiloilla Etelä-Savon maakunnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa alueen biokaasuinvestointien tueksi ja aktivoida potentiaalisia toimijoita selvittämään omia mahdollisuuksiaan. Hankkeessa selvitettiin alueen biokaasupotentiaalia, nykyinen tilanne sekä arvioitiin maatilamittakaavan biokaasulaitosten kannattavuutta, biokaasun käyttökohteita ja käyttöönoton esteitä. Maatalouden sivuvirrat, kuten eläinten lanta ja nurmibiomassa, tarjoavat merkittävän mahdollisuuden uusiutuvan energian tuotantoon. Biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita lämmön- ja sähköntuotannossa sekä liikennepolttoaineena. Samalla biokaasuprosessin mädätysjäännös voidaan hyödyntää kierrätyslannoitteena, mikä edistää ravinteiden kiertoa ja vähentää mineraalilannoitteiden tarvetta. Etelä-Savon maakunnan maatilojen teoreettinen biokaasun tuotantopotentiaali lietelannasta on 73 GWh/v ja tuotantoa voidaan nostaa hyödyntämällä nurmibiomassa. Etelä-Savon maakunnassa ei ole vielä maatilakohtaisia biokaasulaitoksia. Hankkeessa potentiaalisten maatilakohtaisten biokaasulaitosten määräksi arvioitiin n. 10 kpl. Biokaasun maatilakohtaisen tuotannon ja käytön suunnittelussa kannattaa hyödyntää olemassa olevien kohteiden tietoja ja kokemuksia, joita on käsitelty esimerkeissä. Biokaasulaitosesimerkeissä investointituki on ollut ehdoton edellytys investointien toteutumiselle ja lisäksi kaikki sivutuotteet on hyödynnettävä tehokkaasti. Liikennebiokaasun tuotanto tulee keskittymään maatilakokoluokkaa suurempiin tuotantoyksiköihin, jotka voivat olla tilojen yhteisomisteisia. Biokaasuinvestoinneilla voidaan parantaa maatilojen energiaomavaraisuutta, vahvistaa alueen huoltovarmuutta sekä lisätä maaseudun elinvoimaa. Biokaasun hyödyntämisellä on merkittävä potentiaali edistää maatalouden kestävää kehitystä, mutta investointien lisääntyminen edellyttää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja, toimivia tukijärjestelmiä sekä riittävää tiedon ja osaamisen saatavuutta maatiloilla.; This project examined the potential for biogas production and utilization on farms in the South Savo region of Finland. The objective was to provide information to support biogas investments and to encourage potential stakeholders to assess their own opportunities. The study evaluated the regional biogas production potential, the current state of biogas development, the economic feasibility of farm-scale biogas plants, potential end uses, and the main barriers to their implementation. Agricultural side streams, such as animal manure and grass, offer significant potential for renewable energy production. Biogas can replace fossil fuels in heat and electricity generation as well as in transport applications. In addition, the digestate produced during the biogas process can be utilized as a recycled fertilizer, promoting nutrient recycling and reducing the need for mineral fertilizers. The theoretical annual biogas production potential from cattle slurry in South Savo is estimated at 73 GWh, and this potential can be increased through the utilization of grass. Currently, there are no farm-scale biogas plants operating in the South Savo region. The project estimated that approximately ten farms in the region have the potential to establish farm-scale biogas plants. Planning of farm-scale biogas production and utilization should build on the knowledge and practical experiences gained from existing reference plants, which are presented as case examples in the report. The case studies indicate that investment support has been a prerequisite for the implementation of biogas projects and that efficient utilization of all by-products is essential for economic viability. The production of transport biomethane is expected to be concentrated in larger units. Biogas investments can improve the energy self-sufficiency of farms, strengthen regional security of energy supply, and enhance the vitality of rural areas. Biogas has considerable potential to promote the sustainable development of agriculture. The wider deployment requires economically viable business models, support schemes, and sufficient access to information and expertise among farmers.

2026-08-19T00:00:00Z