http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/158304 2026-08-14T19:30:13Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172750 Mussalon sataman työkoneiden ja vaihtotyöyksiköiden sähköistämisen päästövähennysten kustannukset Sorjamäki, Joonas; Haakana, Juha; Kauranen, Pertti; Lassila, Jukka; Cleve, Camilla Mussalon satama hyödyntää toiminnassaan laajaa dieseltyökonekantaa. Lisäksi sataman vaihtotyöliikennettä hoidetaan dieselkäyttöisillä vetureilla. Muuttamalla nämä dieselkäyttöiset koneet akkusähköisiksi voidaan aikaansaada vähennyksiä sataman toiminnan aiheuttamissa kasvihuonekaasupäästöissä. Sähköistämisprosessi saattaa kuitenkin myös aiheuttaa kustannusten kasvua. Tämän raportin käsittelemässä tutkimuksessa on laskettu päästövähennyksen kustannukset Mussalon työkoneita ja vaihtotyöyksiköitä sähköistettäessä. Tarkoituksena oli selvittää, että kuinka kustannustehokasta edellä mainittujen toimintojen sähköistäminen on. Satamatyökoneiden osalta sähköistämisen kustannukset ovat suuret ja ne ovatkin 250 € per tonni hiilidioksidiekvivalenttia koko Mussalon dieselkäyttöiselle sähköistettävissä olevalle laitekannalle, käytettäessä 5 % diskonttokorkoa. Tyhjäkonttikäsittelijän ja vaihtotyöyksikön sähköistämisen olisi kuitenkin tutkimuksen mukaan taloudellisesti kannattavaa. Laskelmien alkuarvoihin sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta, jota on pyritty pienentämään herkkyystarkastelujen avulla.; The Mussalo Harbor relies on a large fleet of diesel-powered working machines in its operations. In addition, shunting traffic within the port is handled by diesel-powered locomotives. By converting these diesel-powered vehicles to battery-electric ones, reductions in greenhouse gas emissions caused by port operations can be achieved. However, the electrification process may also lead to increased costs. In this report, the costs of emission reductions resulting from the electrification of Mussalo’s working machines and shunting units have been calculated. The aim was to determine how cost-effective the electrification of the aforementioned operations is. For port working machines, the costs of electrification are high, €250 per tonne of carbon dioxide equivalent for the entire diesel-powered fleet at Mussalo that can be electrified, when the discount rate is 5%. However, according to the study, the electrification of the empty container handler and the shunting units results in negative emission costs, i.e. cost savings. However, as there is considerable uncertainty associated with the initial values used in the calculations, sensitivity analysis is carried out to decrease the uncertainty in the results. 2026-08-11T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172749 Raportti R3: Bio- ja synteettisten polttoaineiden tuotanto ja käyttö Mussalon satamassa Sorjamäki, Joonas; Kauranen, Pertti Fossiilisten polttoaineiden polttaminen tuottaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi näitä päästöjä olisi tarpeellista vähentää korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla polttoaineilla. Mussalon satama on logistiikkakeskus, jonne on jo suunnitteilla uusiutuvan energian tuotantoa. Tässä raportissa arvioidaan uusiutuvien polttoaineiden tuotannon ja kulutuksen potentiaalia Mussalon satamassa. Tutkimuksessa selvitettiin Mussalon sataman tuomia hyötyjä uusiutuvien polttoaineiden tuotannon kannalta sekä uusiutuvien polttoaineiden kulutuspotentiaalia satamassa. Lisäksi selvitettiin polttoaineiden varastoinnin tarpeita. Uusiutuvien polttoaineiden tuotantoa tukee satamaan liittyvä laaja logistiikka, maakaasuverkkoliittymän sijainti satamassa, sekä olemassa oleva varastointi ja kuljetusinfrastruktuuri. Suurin potentiaalinen kulutuskohde satamassa uusiutuville polttoaineille on laivaliikenne. Uusiutuvien polttoaineiden varastoinnissa haasteita aiheuttaa yleisesti niiden matala energiatiheys, sekä polttoainekohtaiset tekijät.; The combustion of fossil fuels generates significant greenhouse gas emissions. To mitigate climate change, these emissions need to be reduced by replacing fossil fuels with renewable fuels. The Port of Mussalo is a logistics hub where renewable energy production projects are already being planned. This report assesses the potential for the production and consumption of renewable fuels at the Port of Mussalo. The study examines the advantages offered by the port for renewable fuel production, as well as the potential demand for renewable fuels within the port. In addition, the storage requirements of different renewable fuels are evaluated. Renewable fuel production at the port is supported by its extensive logistics network, the presence of a connection to the natural gas grid, and the existing storage and transportation infrastructure. The largest potential application for renewable fuels at the port is maritime transport. The storage of renewable fuels is generally challenged by their low energy density as well as fuel-specific characteristics. 2026-08-11T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172748 Energiaintensiivisten satamatoimien ympäristövaikutusten arviointi elinkaarimallinnuksella Salakka, Ursula; Havukainen, Jouni; Abdulkareem, Mariam Fossiiliset polttoaineet ovat tällä hetkellä ensisijainen energianlähde logistisille, energiaintensiivisille satamatoiminnoille, vaikka näiden polttoaineiden käytöstä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Kansainvälisen merikaupan uskotaan lisääntyvän globaalin talouskasvun myötä, mikä vaikuttaa myös satamiin. Jotta satamien päästöt eivät kasva, tarvitaan siirtymistä uusiutuviin ja vähäpäästöisiin energianlähteisiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan elinkaarimallinnuksella HaminaKotkan Mussalon kontti- ja rahtisataman ympäristövaikutuksia ja päästövähennyspotentiaalia, jos liikenteessä, rahdin käsittelyssä ja satamassa vierailevissa konttialuksissa siirrytään fossiilisista polttoaineista biopolttoaineisiin tai toimia sähköistetään. Lisäksi tarkastellaan, mikä vaikutus on verkkosähkön korvaamisella arinko- ja tuulivoimalla sekä biometaanin tuotannolla ja käytöllä alueella maakaasun sijaan. Pelkästään energiankulutukseen liittyvien toimien lisäksi tarkastellaan myös työkoneiden valmistusta ja miten ympäristövaikutukset eroavat polttomoottorikäyttöisten ja sähkökäyttöisten työkoneiden osalta. Fossiilisen dieselin vaihtaminen satamatyökoneissa HVO:hon tai verkkosähköön vähentää fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjä noin 60 %. Alueella tuotetun aurinkosähkön ja biometaanin käyttö, sähkön tarpeen täydentäminen verkosta ostetulla tuulivoimalla, konttialusten kytkeminen maasähköön ja HVO:n käyttäminen pääkoneissa, rahdin käsittelyn sekä kuljetusten sähköistäminen ja HVO:n käyttö tarvittaessa, mahdollistavat yhdessä jopa 78 % fossiilisen KHK-päästövähennyksen tutkittujen satamatoimien osalta. Verrattaessa HVO:n käyttöä ja sähköistämistä keskenään, sähköistämisellä saavutetaan suuremmat päästövähennyspotentiaalit ilmastonmuutosvaikutuksen (kun mukaan otetaan myös biogeeniset päästöt), hienojen pienhiukkasten muodostumisen ja maaperän happamoitumisen osalta, kun taas HVO vähentää makean veden rehevöitymistä aiheuttavia päästöjä paremmin johtuen eroista työkoneiden valmistuksessa. Kokonaisuudessaan tutkimustulokset osoittavat, että sähköistäminen ja HVO:n käyttö mahdollistavat satama-alueella merkittävät päästövähennykset, joita voidaan tukea paikallisella uusiutuvan energian tuotannolla. 2026-08-13T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172742 MUC–Lukio-yhteistyö: kesätyömallin pilotointi 2026 Aalto, Mika; Neuvonen, Inka; Hytinkoski, Pekka; Arpiainen, Hanna MUC–Lukio-yhteistyön kesätyöpilotointi 2026 toteutettiin Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden yhteistyönä tavoitteena vahvistaa lukioiden ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä tarjota lukiolaisille mahdollisuus tutustua korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatyöhön käytännön työtehtävien kautta. Pilotin avulla haluttiin madaltaa nuorten kynnystä tutustua korkeakouluympäristöön, lisätä ymmärrystä erilaisista opiskelu- ja urapoluista sekä arvioida uudenlaisen kesätyömallin toimivuutta. Pilotissa työskenteli neljä lukiolaista LUT-yliopiston bioenergian ja erotustekniikan tutkimusryhmissä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa sekä Kansalliskirjastossa. Kesätyöjaksoihin sisältyi organisaatiokohtaisia työtehtäviä, päivittäistä ohjausta, yhteisiä tapahtumia, tutustumiskäyntejä, työpajoja sekä työn tulosten esittely loppuseminaarissa. Lisäksi opiskelijat pääsivät tutustumaan korkeakoulujen toimintaan, työntekijöihin, opiskelijoihin sekä kansainvälisiin tutkimusympäristöihin. Pilotin kokemukset olivat pääosin myönteisiä. Kesätyöntekijöiden palautteen perusteella työtehtävät koettiin mielenkiintoisiksi ja motivoiviksi, ja yhteinen ohjelma tuki opiskelijoiden verkostoitumista sekä tutustumista korkeakoulumaailmaan. Samalla tunnistettiin kehityskohteita erityisesti rekrytoinnissa, työtehtä- vien ennakkosuunnittelussa, ohjauksen järjestämisessä sekä osallistuvien organisaatioiden hallinnollisten käytäntöjen yhteensovittamisessa. Kokonaisuutena pilotti saavutti sille asetetut tavoitteet ja osoitti, että lukiolaisten työllistäminen korkeakoulujen tutkimus- ja asiantuntijaympäristöihin on toimiva tapa vahvistaa alueellista korkeakouluyhteistyötä sekä tukea nuorten koulutus- ja uravalintoja. Pilotin aikana saadut kokemukset luovat hyvän perustan toimintamallin jatkokehittämiselle tulevina vuosina.; The 2026 MUC Upper Secondary School Cooperation summer work pilot was implemented through the collaboration of actors within the Mikkeli University Centre with the aim of strengthening the cooperation between upper secondary schools and higher education institutions and providing high school students with the opportunity to become acquainted with the research, development, and expert work of higher education institutions through practical work tasks. Through the pilot, it was intended to lower the threshold for young people to become acquainted with the higher education environment, increase understanding of different study and career paths, and evaluate the viability of a new type of summer employment model. Four upper secondary school students worked in the pilot in LUT University's bioenergy and separation technology research groups, the University of Helsinki's Ruralia Institute, and the National Library of Finland. The summer work periods included organization-specific tasks, daily guidance, joint events, visits, workshops, and the presentation of the work results in a final seminar. In addition, the students had the opportunity to become acquainted with the operations of higher education institutions, staff, students, and international research environments. The experiences of the pilot were mainly positive. Based on the feedback from the summer employees, the work tasks were perceived as interesting and motivating, and the joint program supported the students' networking and their introduction to the academic world. At the same time, areas for development were identified, particularly in recruitment, the pre-planning of work tasks, the organization of guidance, and the alignment of the administrative practices of the participating organizations. Overall, the pilot achieved its set objectives and demonstrated that employing upper secondary school students in the research and expert environments of higher education institutions is an effective way to strengthen regional higher education cooperation and support the education and career choices of young people. The experiences gained during the pilot create a good foundation for the further development of the operational model in the coming years. 2026-08-13T00:00:00Z