http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/158304 Wed, 07 Oct 2026 03:48:25 GMT 2026-10-07T03:48:25Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/173043 Lisäävän valmistuksen osaamisen kehittäminen monimuoto-opetuksen avulla: Ketterä-koulutuksen tapaustutkimus Hirvimäki, Marika; Poutiainen, Ilkka Lisäävän valmistuksen (Additive Manufacturing, AM) käyttöönotto teollisuudessa on kasvanut nopeasti, mutta siihen liittyy edelleen merkittäviä haasteita, kuten osaamisvaje, korkeat kustannukset ja käytännön kokemuksen puute. Tässä artikkelissa tarkastellaan monimuoto-opetuksen soveltuvuutta näiden haasteiden ratkaisemiseen sekä analysoidaan Ketterä lisäävän valmistuksen osaaja (Ketterä) -koulutuksen aikana saatuja kokemuksia. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja empiiriseen aineistoon, joka koostuu opiskelijapalautteesta sekä koulutuksen aikana tehdyistä havainnoista. Kirjallisuuden mukaan AM-osaamisen kehittäminen edellyttää teoreettisen tiedon ja käytännön tekemisen yhdistämistä. Monimuoto-opetus, jossa verkko-oppiminen ja lähiopetus integroidaan, tarjoaa tähän pedagogisesti perustellun lähestymistavan. Tulosten mukaan koulutus tuki hyvin osallistujien oppimista ja ammatillista kehittymistä. Erityisesti verkkomateriaalien laatu ja monialainen yhteistyö koettiin vahvuuksina. Projektityöt ja fyysisten kappaleiden analysointi auttoivat ymmärtämään koko lisäävän valmistuksen ketjua sekä DFAM-periaatteita.Keskeisiksi kehityskohteiksi tunnistettiin käytännön harjoittelun lisääminen, vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä koulutuksen rakenteen tiivistäminen. Tulokset ovat linjassa kirjallisuuden kanssa, jossa korostetaan käytännön kokemuksen merkityksen lisäksi vuorovaikutteisten oppimismenetelmien roolia sekä työelämälähtöisten ja monialaisten oppimisympäristöjen merkitystä osaamisen kehittymisessä. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että monimuoto-opetus on toimiva ja pedagogisesti perusteltu malli lisäävän valmistuksen koulutuksessa. Sen avulla voidaan vastata paremmin työelämän osaamistarpeisiin, kun opetuksessa painotetaan käytännönläheisyyttä, osallistavia menetelmiä sekä tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Wed, 30 Sep 2026 00:00:00 GMT http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/173043 2026-09-30T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172830 VICTIS ICT-tuottajan opas: Jalanjäljestä kädenjälkeen – Opas ilmastotietoiseen ICT-palvelutuotantoon Partanen, Laura; Tripathi, Ashok; Suomalainen, Kseniia; Porras, Jari VICTIS ICT-tuottajan opas: Jalanjäljestä kädenjälkeen – Opas ilmastotietoiseen ICT-palvelutuotantoon auttaa ICT-yrityksiä kehittämään ympäristön kannalta kestävämpiä digitaalisia tuotteita ja palveluita. Opas esittelee kaksi keskeistä käsitettä: hiilijalanjäljen, joka kuvaa ICT-laitteiden, ohjelmistojen, palveluiden ja infrastruktuurin ympäristövaikutuksia, sekä hiilikädenjäljen, joka tarkoittaa niitä positiivisia ympäristövaikutuksia, joita ICT-ratkaisut voivat synnyttää auttamalla muita toimialoja vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta. Opas tarjoaa käytännön suosituksia kestävään suunnitteluun, vihreisiin hankintoihin, kiertotalouden edistämiseen sekä energiatehokkaaseen ohjelmisto- ja palvelukehitykseen. Lisäksi siinä esitellään menetelmiä hiilikädenjälkivaikutusten arviointiin ja viestintään, tarkastellaan Green ICT:hen liittyvää politiikka- ja sääntelykehitystä sekä korostetaan Green ICT:n merkitystä strategisena mahdollisuutena innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun edistämisessä. Sat, 01 Aug 2026 00:00:00 GMT http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172830 2026-08-01T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172829 VICTIS ICT Producer's Guide: From Footprint to Handprint – A guide to climate-conscious ICT service production Partanen, Laura; Tripathi, Ashok; Suomalainen, Kseniia; Porras, Jari The VICTIS ICT Producer’s Guide: From Footprint to Handprint helps ICT companies develop more sustainable digital products and services. It explains two key concepts: the carbon footprint, which covers the environmental impacts of ICT hardware, software, services, and infrastructure, and the carbon handprint, which refers to the positive environmental impacts ICT solutions create by helping other sectors reduce emissions and resource consumption. The guide provides practical recommendations for sustainable design, green procurement, circular economy practices, and energy-efficient software development. It also presents methods for assessing and communicating handprint impacts, discusses policy developments, and highlights Green ICT as a strategic opportunity for innovation, competitiveness, and sustainable growth. Sat, 01 Aug 2026 00:00:00 GMT http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172829 2026-08-01T00:00:00Z http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172824 Work From Anywhere, Collaborate Everywhere: Agile in the Era of Hybrid Work Broomandi, Fateme; Christensen, Emily; Hyrynsalmi, Sonja; Paasivaara, Maria Hybrid work, which combines in-office and remote work, gained popularity in the post-pandemic era, yet many organizations continue to struggle with designing practices and policies that balance flexibility, collaboration, and long-term objectives. This research explored hybrid work in agile software engineering through a mixed-methods approach, combining interviews, surveys, and workshops across four Finnish organizations: Ericsson Finland, Kempower, Solita, and Housemarque. In addition, our international survey studies included respondents from across the globe. This research examined hybrid work policies, office co-presence of teams, agile events and practices, knowledge-sharing and social activities, and their perceived impact on productivity, sense of belonging, well-being, and innovation. The findings showed that even though fully flexible hybrid work policies were generally preferred by employees, they also valued coordinated in-person collaboration, especially at the team level. Preferences for office co-presence varied by organizational context, team distribution, role, and individual circumstances—underscoring the limitations of one-size-fits-all solutions in agile environments. The results further indicated that effective hybrid work depended not only on office presence but on the intentional design of agile events, collaboration norms, social and knowledge-sharing practices, and supportive workspaces. Coaching and continuous experimentation emerged as critical mechanisms for sustaining and adapting hybrid practices over time. Based on these insights, the research proposes a conceptual model for organizing hybrid work in agile software engineering and offers actionable recommendations for practitioners. These contributions provide empirical evidence and practical guidance for organizations seeking to balance flexibility with meaningful collaboration. Wed, 26 Aug 2026 00:00:00 GMT http://lutpub.lut.fi:80/handle/10024/172824 2026-08-26T00:00:00Z