Kaatopaikkakaasujen käsittelyn kehittäminen Korvenmäen kaatopaikalla
Pekonen, Tiina (2014)
Diplomityö
Pekonen, Tiina
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102245586
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014102245586
Tiivistelmä
Työssä tutkittiin Salossa sijaitsevan Korvenmäen kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää. Tavoitteena oli selvittää kaatopaikkakaasun talteenoton merkittävimmät haasteet, löytää ratkaisuja ongelmiin ja hajuhaittojen vähentämiseen sekä arvioida keräysjärjestelmän parannusten ja kaatopaikalle tulevan pintarakenteen vaikutus talteenottoon ja hajuhaittoihin.
Korvenmäen kaatopaikalla on käytössä vaakakeräysjärjestelmä, jonka merkittävimpiä ongelmia ovat olleet kaatopaikkakaasun matala talteenottoaste, happipitoisuuden nousu, järjestelmän hankala säädettävyys sekä kaatopaikalla ja ympäristössä havaitut hajuhaitat. Muodostuvan ja karkaavan kaatopaikkakaasun määrää arvioitiin Jouko Petäjän metaanilaskentamallin avulla. Tulosten perusteella kaasua muodostuu runsaasti, mutta suurin osa siitä pääsee karkaamaan ympäristöön, sillä arvioitu kaatopaikkakaasun talteenottoaste on tällä hetkellä vain 11 %.
Kaasujen käsittelykäytäntöjä suomalaisilla kaatopaikoilla selvitettiin kyselytutkimuksella. Tutkimuksen mukaan kaasunkeräyksen ongelmat ja hajuhaitat ovat yleisiä, mutta erilaisilla toimenpiteillä niitä voidaan huomattavasti vähentää. Korvenmäelle suositeltavia kehitystoimia ovat kaasulinjoihin yhdistettyjen suotoveden keräys- ja tarkkailukaivojen tiivistäminen, vanhojen vaakalinjojen kunnon tarkistus ja korjaus sekä pystykaivojen asentaminen kaasunkeräyksen tehostamiseksi. Pintarakenne tulee valmistuttuaan vähentämään karkaavan kaasun ja kaasulinjoihin imeytyvän ilman määrää. Hajuhaittojen hallinnassa tärkeintä on toimiva kaasunkeräys, mutta lisäksi suositellaan rikkivetyä hapettavien päivittäispeittomateriaalien levittämistä kaatopaikan pinnalle.
Kehitystoimenpiteiden myötä kaatopaikkakaasun talteenottoaste tulee paranemaan ja hajuhaitat vähenevät. Kerättävän kaasumäärän kasvaessa mikroturbiinilaitoksen kapasiteettia voidaan lisätä, jotta kaasu saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä energiana. The landfill gas collection system in Korvenmäki landfill, Salo, was researched in this thesis. The aim of the thesis was to identify the most significant challenges in the collection system, find solutions to issues and odour problems and estimate how the collection system improvement and the new landfill top cover will affect the gas collection and odour problems.
Korvenmäki landfill currently has a horizontal gas collection system and the most significant problems have been low landfill gas collection efficiency, increased gas oxygen content, difficulties in controlling the system and odour problems in the landfill and its surrounds. Gas generation and emissions were estimated by using Jouko Petäjä’s methane calculation model. Based on the results, a lot of gas is generated, but the most of it escapes to the environment because the estimated gas collection efficiency is only 11 % at the moment.
Landfill gas treatment practices in Finnish landfills were researched with a questionnaire study. According to the study, difficulties and odour problems are common but can be reduced with various measures. Recommended actions in Korvenmäki landfill are sealing of the leachate collection and monitoring wells connected to the gas collection system, inspecting and repairing old horizontal gas wells and installation of new vertical wells to make the gas collection more efficient. The new landfill top cover will reduce the amount of escaping gas and air intrusion into the gas wells. The most important thing in odour control is well functioning landfill gas collection system, but using oxidizing daily cover material on the top of the landfill is also recommended to reduce hydrogen sulphide.
After the improvements, the landfill gas collection efficiency will improve and odour problems will reduce. The capacity of the micro turbine plant can be enhanced as the amount of collected gas will increase, so that the gas can be utilized in energy production as efficiently as possible.
Korvenmäen kaatopaikalla on käytössä vaakakeräysjärjestelmä, jonka merkittävimpiä ongelmia ovat olleet kaatopaikkakaasun matala talteenottoaste, happipitoisuuden nousu, järjestelmän hankala säädettävyys sekä kaatopaikalla ja ympäristössä havaitut hajuhaitat. Muodostuvan ja karkaavan kaatopaikkakaasun määrää arvioitiin Jouko Petäjän metaanilaskentamallin avulla. Tulosten perusteella kaasua muodostuu runsaasti, mutta suurin osa siitä pääsee karkaamaan ympäristöön, sillä arvioitu kaatopaikkakaasun talteenottoaste on tällä hetkellä vain 11 %.
Kaasujen käsittelykäytäntöjä suomalaisilla kaatopaikoilla selvitettiin kyselytutkimuksella. Tutkimuksen mukaan kaasunkeräyksen ongelmat ja hajuhaitat ovat yleisiä, mutta erilaisilla toimenpiteillä niitä voidaan huomattavasti vähentää. Korvenmäelle suositeltavia kehitystoimia ovat kaasulinjoihin yhdistettyjen suotoveden keräys- ja tarkkailukaivojen tiivistäminen, vanhojen vaakalinjojen kunnon tarkistus ja korjaus sekä pystykaivojen asentaminen kaasunkeräyksen tehostamiseksi. Pintarakenne tulee valmistuttuaan vähentämään karkaavan kaasun ja kaasulinjoihin imeytyvän ilman määrää. Hajuhaittojen hallinnassa tärkeintä on toimiva kaasunkeräys, mutta lisäksi suositellaan rikkivetyä hapettavien päivittäispeittomateriaalien levittämistä kaatopaikan pinnalle.
Kehitystoimenpiteiden myötä kaatopaikkakaasun talteenottoaste tulee paranemaan ja hajuhaitat vähenevät. Kerättävän kaasumäärän kasvaessa mikroturbiinilaitoksen kapasiteettia voidaan lisätä, jotta kaasu saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä energiana.
Korvenmäki landfill currently has a horizontal gas collection system and the most significant problems have been low landfill gas collection efficiency, increased gas oxygen content, difficulties in controlling the system and odour problems in the landfill and its surrounds. Gas generation and emissions were estimated by using Jouko Petäjä’s methane calculation model. Based on the results, a lot of gas is generated, but the most of it escapes to the environment because the estimated gas collection efficiency is only 11 % at the moment.
Landfill gas treatment practices in Finnish landfills were researched with a questionnaire study. According to the study, difficulties and odour problems are common but can be reduced with various measures. Recommended actions in Korvenmäki landfill are sealing of the leachate collection and monitoring wells connected to the gas collection system, inspecting and repairing old horizontal gas wells and installation of new vertical wells to make the gas collection more efficient. The new landfill top cover will reduce the amount of escaping gas and air intrusion into the gas wells. The most important thing in odour control is well functioning landfill gas collection system, but using oxidizing daily cover material on the top of the landfill is also recommended to reduce hydrogen sulphide.
After the improvements, the landfill gas collection efficiency will improve and odour problems will reduce. The capacity of the micro turbine plant can be enhanced as the amount of collected gas will increase, so that the gas can be utilized in energy production as efficiently as possible.