Ravinnekierron sulkemisen haasteet suomalaisessa ruokaketjussa
Nurminen, Armi (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111946418
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111946418
Tiivistelmä
Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinnetalouden mallimaaksi. Tämä diplomityö on osa Suomi kes-tävän ravinnetalouden mallimaaksi -hanketta. Diplomityön tarkoituksena on kartoittaa ravin-teidenkäytön tehokkuuteen liittyvät ongelmakohdat suomalaisessa ruokaketjussa ja selvittää oh-jauskeinot, joilla näihin pullonkauloihin voitaisiin puuttua. Ravinnehäviöt aiheuttavat suuria ympä-ristöhaittoja ja käytettävät primääriravinteet pohjaavat uusiutumattomiin luonnonvaroihin.
Ravinnehäviöitä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa, ja ravinnetehokkuutta voidaan parhaiten edistää pyrkimällä kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 20:tä ruokaketjun asiantuntijaa. Haastatteluaineistoa tarkasteltiin laadullisen analyysin menetelmin.
Haastatteluiden perusteella ruokaketjun suurimmat ongelmakohdat ovat alkutuotannossa, panos-teollisuudessa ja kulutuksessa. Sekä hallinnollisilla, taloudellisilla että informatiivisilla ohjauskei-noilla on kaikilla tärkeä rooli ravinnetehokkuuden edistämisessä. This Master’s Thesis is part of NUTS – Transition Towards Sustainable Nutrient Economy pro-ject. The purpose of this Thesis is to examine the current problems in regards of nutrient efficien-cy in the Finnish food cycle and to search plausible policy instruments, which can solve these problems. The study was fulfilled by interviewing different actors of the food chain. Nutrient losses cause severe environmental impacts and primary nutrients now in use are based on nonre-newable natural resources.
Nutrient losses originate from every sector of the food chain. The best way to support nutrient efficiency is to find integrated solutions. This research is based on 20 interviews of food chain experts. The interview materials were analyzed by qualitative research methods.
According to the interviews the current main problems in the Finnish food chain are found in primary production, fertilizer industry and in consumption. Regulatory instruments, marked-based instruments and information instruments all have vital role in supporting nutrient efficiency.
Ravinnehäviöitä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa, ja ravinnetehokkuutta voidaan parhaiten edistää pyrkimällä kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 20:tä ruokaketjun asiantuntijaa. Haastatteluaineistoa tarkasteltiin laadullisen analyysin menetelmin.
Haastatteluiden perusteella ruokaketjun suurimmat ongelmakohdat ovat alkutuotannossa, panos-teollisuudessa ja kulutuksessa. Sekä hallinnollisilla, taloudellisilla että informatiivisilla ohjauskei-noilla on kaikilla tärkeä rooli ravinnetehokkuuden edistämisessä.
Nutrient losses originate from every sector of the food chain. The best way to support nutrient efficiency is to find integrated solutions. This research is based on 20 interviews of food chain experts. The interview materials were analyzed by qualitative research methods.
According to the interviews the current main problems in the Finnish food chain are found in primary production, fertilizer industry and in consumption. Regulatory instruments, marked-based instruments and information instruments all have vital role in supporting nutrient efficiency.