Suomen kasvihuonekaasupäästöt Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sopimuskauden lopussa – kokonaistilanne ja vähentämistoimenpiteet
Niinikoski, Olli-Matti (2014)
Diplomityö
Niinikoski, Olli-Matti
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111946429
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014111946429
Tiivistelmä
Tämä diplomityö on läpileikkaus kasvihuonekaasupäästöistä sekä niitä koskevista vähennystoimenpiteistä Suomessa Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sopimuskauden lopussa. Työ on toteutettu kirjallisuustutkimuksena ja siihen on käytetty painettuja sekä sähköisiä lähteitä.
Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut aikaan sen, että kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tänä päivänä kansainvälisillä sopimuksilla. Vaikka kaikki suuretkaan päästäjämaat eivät ole sopimuksia ratifioineet, ovat EU-maat Suomi mukaan lukien sitoutuneet YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen ja sen noudattamiseen. Puitesopimusta tarkentavassa Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään kuuden eri kasvihuonekaasun kokonaispäästöjä yhteensä 8 prosenttia ajanjaksolla 2008–2012 vuoteen 1990 verrattuna. Kasvihuonekaasut, joita rajoitukset koskivat, olivat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi. EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomen tavoite oli pitää päästöt vertailuvuoden 1990 tasossa ja Suomi alitti tämän noin viidellä prosentilla.
Vuoden 2012 jälkeen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on kiristynyt. Vuosille 2013–2020 Suomen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia alle perusvuoden 1990 tason. Työssä tutustutaan myös keinoihin, joilla aiempien ja tulevien päästöjenvähennystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Näitä keinoja on mm. erilaisten biopolttoaineiden sekoittaminen fossiilisten polttoaineiden sekaan, energiatehokkuuden parantaminen ja biokaasun käytön lisääminen. Lisäksi työssä käsitellään eräitä merkityksellisiä käsitteitä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. This master’s thesis is the cross-section of the greenhouse gas emissions and reduction measures in Finland at the end of the first commitment period of the Kyoto protocol. The study is conducted as a literature survey and both printed and electronic sources have been used for it.
Concern over climate chance has led to restrict the greenhouse gas emissions by international conventions on this day. Even though all of the major emitter countries have not ratified the conventions, Finland has along EU committed to the United Nations framework convention on climate change and its compliance with. EU committed to reduce the total emissions of six different greenhouse gases by 8 percent compared with the year 1990 in the Kyoto protocol, that is linked to the framework convention and specify it. The period was 2008–2012 and these greenhouse gases were carbon dioxide, methane, nitrous oxide, hydrofluorocarbons, perfluorocarbons and sulphur hexafluoride. Finland's target in the EU’s internal burden sharing was to keep the emissions at the level of base year 1990. Finland fell below the target by five percent.
After 2012 Finland's greenhouse gas emission reduction target has tightened. The target is to reduce the greenhouse gas emissions by 20 percent below the level of base year 1990 during the period 2013–2020. This study examines the ways in which past and future emission reduction targets can be achieve, which include for example biofuel blending among fossil fuels, energy efficiency improvement and increasing use of biogas. In addition, the study addresses some of the relevant terms such as EU Emissions trading system and carbon dioxide capture and storage.
Huoli ilmastonmuutoksesta on saanut aikaan sen, että kasvihuonekaasupäästöjä rajoitetaan tänä päivänä kansainvälisillä sopimuksilla. Vaikka kaikki suuretkaan päästäjämaat eivät ole sopimuksia ratifioineet, ovat EU-maat Suomi mukaan lukien sitoutuneet YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen ja sen noudattamiseen. Puitesopimusta tarkentavassa Kioton pöytäkirjassa EU sitoutui vähentämään kuuden eri kasvihuonekaasun kokonaispäästöjä yhteensä 8 prosenttia ajanjaksolla 2008–2012 vuoteen 1990 verrattuna. Kasvihuonekaasut, joita rajoitukset koskivat, olivat hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi. EU:n sisäisessä taakanjaossa Suomen tavoite oli pitää päästöt vertailuvuoden 1990 tasossa ja Suomi alitti tämän noin viidellä prosentilla.
Vuoden 2012 jälkeen Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite on kiristynyt. Vuosille 2013–2020 Suomen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia alle perusvuoden 1990 tason. Työssä tutustutaan myös keinoihin, joilla aiempien ja tulevien päästöjenvähennystavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Näitä keinoja on mm. erilaisten biopolttoaineiden sekoittaminen fossiilisten polttoaineiden sekaan, energiatehokkuuden parantaminen ja biokaasun käytön lisääminen. Lisäksi työssä käsitellään eräitä merkityksellisiä käsitteitä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmä ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.
Concern over climate chance has led to restrict the greenhouse gas emissions by international conventions on this day. Even though all of the major emitter countries have not ratified the conventions, Finland has along EU committed to the United Nations framework convention on climate change and its compliance with. EU committed to reduce the total emissions of six different greenhouse gases by 8 percent compared with the year 1990 in the Kyoto protocol, that is linked to the framework convention and specify it. The period was 2008–2012 and these greenhouse gases were carbon dioxide, methane, nitrous oxide, hydrofluorocarbons, perfluorocarbons and sulphur hexafluoride. Finland's target in the EU’s internal burden sharing was to keep the emissions at the level of base year 1990. Finland fell below the target by five percent.
After 2012 Finland's greenhouse gas emission reduction target has tightened. The target is to reduce the greenhouse gas emissions by 20 percent below the level of base year 1990 during the period 2013–2020. This study examines the ways in which past and future emission reduction targets can be achieve, which include for example biofuel blending among fossil fuels, energy efficiency improvement and increasing use of biogas. In addition, the study addresses some of the relevant terms such as EU Emissions trading system and carbon dioxide capture and storage.