Tuotteen ympäristöjalanjälki -menetelmän soveltuvuus ympäristöviestinnän työkaluksi

Abstract

Työn tavoitteena oli arvioida tuotteen ympäristöjalanjälki –menetelmän (PEF) käytettävyyttä ympäristöviestintään. PEF-metodologiaa vertailtiin muihin ympäristötehokkuuden laskenta- ja viestintätyökaluihin, jotta löydettäisiin PEF:n epäkohtia ja vaihtoehtoja menetelmäpäätösten toimivammaksi muuttamiseen. Työssä tehtiin myös haastattelututkimus yhden tuoteryhmäsääntöjen (PEFCR) laadintaprojektin toimijoille, jotta löydettäisiin PEFCR:ien laadinnan epäkohtia. Työssä arviointiin myös testattavaksi ehdotetun PEF-merkinnän käytettävyyttä ympäristöviestintään. Työssä todettiin, että PEF-metodologiassa on epäkohtia, joiden todellinen merkitys ja vaikutus selviävät vasta pilottivaiheen jälkeen. PEF:ssä on annettu vähemmän vapauksia menetelmäpäätösten tekoon kuin nykyisissä menetelmissä, mutta se mahdollistaa paremmat lähtökohdat halvemmille ja vertailukelpoisemmille selvityksille. Ympäristöviestinnän kannalta erityisesti PEFCR:ien toimivaksi saaminen on hyvin tärkeää, jotta työkalulla on edellytykset käyttöönotolle. Lähtökohdat PEFCR:ien toimivaksi saamiseksi ovat kunnossa, mutta projektin tiukka aikataulu yhdessä PEF:n ja PEFCR:ien kyseenalaisten menetelmäpäätösten kanssa saattavat aiheuttaa ongelmia. Menetelmän käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat myös työkalusta riippumattomat asiat, kuten nykyiset ympäristömerkintäjärjestelmät sekä kuluttajakäytöksen muuttamiseen ja yritysmaailman integrointiin PEF:n käyttäjiksi liittyvät haasteet.

The aim of this thesis was to evaluate applicability of Product Environmental Footprint –method (PEF) as a tool for environmental communication. In order to find disadvantages of PEF and ways to increase its functionality PEF-methodology was compared to existing methods made for measuring and communicating environmental performance. The method applied in studying the disadvantages of product environmental footprint category rules (PEFCR) was survey. The survey was conducted in a PEFCR pilot project. The applicability for environmental communication of the proposed PEF performance label is also evaluated in this study. This study discovers that there are some disadvantages in PEF methodology. The meaning and the impact of these disadvantages will be announced in more detail after the pilot phase. There is less room to make methodological decisions in PEF than in existing tools but it creates better starting point for lowering the costs and increasing the comparability of reports. In environmental communication the functionality of PEFCR is crucial because is functionality is the prerequisite for implementation of PEF. Requisites for creating functional PEFCs exist but project may face some difficulties due to its limitations such as lack of time and choices made concerning PEF- and PEFCR-methodology. In addition, there are some challenges caused by factors independent from tool itself such as present eco label programmes, the implementation of PEF in the use of businesses and changing consumer behaviour more eco-friendly.