Alueellisen lämmitysjärjestelmän valinta hankesuunnitteluvaiheessa
Sallinen, Emma (2014)
Diplomityö
Sallinen, Emma
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121552337
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014121552337
Tiivistelmä
Työn lähtökohtana oli tarkastella hankesuunnitteluvaiheen lämmitysjärjestelmän valintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työssä käytettiin Case-tarkasteluna Espoon Finnoon aluetta. Rakennusosakeyhtiö Hartela voitti Espoon Finnoon ensimmäisen (Finnoo I) asemakaava-alueen suunnittelu ja toteuttamisen ideakilpailun vuoden 2012 lopussa. Finnoo I alueelle rakennettaan noin 155 000 kerrosmetriä eli huoneistot noin 4000 asukkaalle. Alueen ra-kennukset suunnitellaan energiatehokkaaksi, sekä lämmityksessä ja sähkössä on tarkoitus käyttää uusiutuvaa energiaa.
Työssä käsiteltiin alueellista lämmitysjärjestelmää ja sen vaihtoehtoetoja. Työssä tutkittiin myös aurinkosähkön käytön mahdollisuutta alueella. Ensin työssä mitoitettiin rakennusten energiankulutuksen muodostuminen alustavien suunnitelmien ja arvioitujen ominaiskulu-tusten avulla. Sen jälkeen käytiin läpi mahdolliset lämmitysjärjestelmät, joita alueella voi-daan käyttää ja arvioitiin niiden aiheuttamat elinkaarikustannukset koko laskenta-ajan jak-solla. Elinkaarilaskentaan valittiin viisi toteutuskelpoisinta järjestelmää ja niistä laskettiin elinkaarikustannukset. Lisäksi laskettiin järjestelmien hiilidioksidipäästöt vuosittain.
Työn tulosten pohjalta voidaan olettaa, että kokonaisvaltaisesti yhtä ainoata parasta lämmi-tysjärjestelmää alueelle ei ole, vaan kaukolämpöä, maalämpöä ja hybridijärjestelmiä tulisi käyttää alueella sekaisin. Lisäksi alue on mahdollista rakentaa niin, että alue käyttäisi nolla-lämpöalueen periaatetta, niin että rakennukset, jotka tuottavat lämpöä liikaa myisivät ne sitä rakennuksille jotka tarvitsevat sitä. Aurinkosähkön potentiaali alueella on hyvä ja sitä käyttämällä voidaan rakennusten E-lukua ja hiilidioksidipäästöjä laskea. This paper examines the selection of heating systems in the project planning phase and fac-tors affecting it. The Finnoo area in Espoo, Finland was used as a case study. Ra-kennusosakeyhtiö Hartela won the idea-competition for the planning and implementation of Finnoo's first built-up area (Finnoo I) at the end of 2012. Approximately 155 000 square meters of floor area will be built in the Finnoo I area providing apartments for about 4000 residents. The area's buildings will be designed to be energy efficient and renewable energy will be used in supplying both heating and electricity.
The paper discusses the regional heating system, its options and alternatives, and also stud-ies the possibility of using solar electricity in the area. The formation of the energy con-sumption of the buildings was first measured using preliminary plans and estimated specific consumption. The paper then goes through different heating systems that can potentially be used in the area and estimates their lifecycle costs over the entire calculation period. Only the five most feasible systems were selected for the lifecycle calculations and their annual carbon dioxide emissions were calculated in addition to their life cycle costs.
Based on the results, the study finds that one single comprehensive best solution for a re-gional heating system in the area does not exist. Rather, a mix of district heating, geother-mal heating and hybrid systems should be utilised. Furthermore, the area can be built in accordance with the principle of net-zero temperature, meaning that buildings producing too much heat can sell it to under heated buildings within the area. The potential for solar-generated electricity in the area is good. Using solar power, the carbon dioxide emissions and E-scores of the buildings can be further lowered.
Työssä käsiteltiin alueellista lämmitysjärjestelmää ja sen vaihtoehtoetoja. Työssä tutkittiin myös aurinkosähkön käytön mahdollisuutta alueella. Ensin työssä mitoitettiin rakennusten energiankulutuksen muodostuminen alustavien suunnitelmien ja arvioitujen ominaiskulu-tusten avulla. Sen jälkeen käytiin läpi mahdolliset lämmitysjärjestelmät, joita alueella voi-daan käyttää ja arvioitiin niiden aiheuttamat elinkaarikustannukset koko laskenta-ajan jak-solla. Elinkaarilaskentaan valittiin viisi toteutuskelpoisinta järjestelmää ja niistä laskettiin elinkaarikustannukset. Lisäksi laskettiin järjestelmien hiilidioksidipäästöt vuosittain.
Työn tulosten pohjalta voidaan olettaa, että kokonaisvaltaisesti yhtä ainoata parasta lämmi-tysjärjestelmää alueelle ei ole, vaan kaukolämpöä, maalämpöä ja hybridijärjestelmiä tulisi käyttää alueella sekaisin. Lisäksi alue on mahdollista rakentaa niin, että alue käyttäisi nolla-lämpöalueen periaatetta, niin että rakennukset, jotka tuottavat lämpöä liikaa myisivät ne sitä rakennuksille jotka tarvitsevat sitä. Aurinkosähkön potentiaali alueella on hyvä ja sitä käyttämällä voidaan rakennusten E-lukua ja hiilidioksidipäästöjä laskea.
The paper discusses the regional heating system, its options and alternatives, and also stud-ies the possibility of using solar electricity in the area. The formation of the energy con-sumption of the buildings was first measured using preliminary plans and estimated specific consumption. The paper then goes through different heating systems that can potentially be used in the area and estimates their lifecycle costs over the entire calculation period. Only the five most feasible systems were selected for the lifecycle calculations and their annual carbon dioxide emissions were calculated in addition to their life cycle costs.
Based on the results, the study finds that one single comprehensive best solution for a re-gional heating system in the area does not exist. Rather, a mix of district heating, geother-mal heating and hybrid systems should be utilised. Furthermore, the area can be built in accordance with the principle of net-zero temperature, meaning that buildings producing too much heat can sell it to under heated buildings within the area. The potential for solar-generated electricity in the area is good. Using solar power, the carbon dioxide emissions and E-scores of the buildings can be further lowered.