Palvelusetelien prosessit ja hallinnolliset kustannukset Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa

Abstract

Diplomityö käsittelee Helsingin sosiaali- ja terveysviraston palvelusetelitoimintaa eräänä ostopalvelun järjestämistapana. Vakinaistettuja palveluseteleitä on kaksi-toista, joista työhön on valittu viisi kustannuksiltaan ja lukumääriltään suurinta palveluseteliä. Tutkimuksessa mallinnetaan kahden keskenään erilaisimman palve-lusetelin prosessikuvaukset, vanhusten palveluasumisen (sosh) ja suun terveyden-huollon (tervh) palveluseteleille ja kuvataan niiden hallinnolliset työvaiheet ja toi-minnot. Empiirinen aineisto koostuu aiemmin kerätystä hallinnollisen työajan da-tasta, jonka avulla eri toimintoihin sitoutuneiden hallinnollisten kustannuksien las-kenta on suoritettu hyödyntäen aikaperusteista toimintolaskentaa. Aikaperusteisen toimintolaskennan avulla saadaan esille kirjanpidon ulkopuolelle jääviä piileviä prosessikustannuksia. Lisäksi diplomityössä tehdään edullisuusvertailua oman vas-taavan palvelutoiminnan ja palvelusetelien välillä. Terveydenhuollon palvelusetelien hallinnolliset prosessit osoittautuvat hallinnolli-sesti ja kustannuksien osalta kuormittavammaksi kuin sosiaalihuollon vastaavat prosessit. Terveydenhuollon palveluseteliprosessit ovat luonteeltaan monivaihei-sempia, ne ovat toimenpiteellisiä ja kertaluonteisia, joka lisää asiakasvolyymia ja tiedon välittämisen tarvetta sosiaali- ja terveysviraston ja palveluntuottajan välillä. Hallinnollinen kustannuslisä on vuoden 2013 palvelusetelitoiminnan volyymeillä suun terveydenhuollossa +24%, kolonoskopiassa +9%, ikäihmisten päivätoimin-nassa +8%, vammaisten henkilökohtaisessa avussa +5% ja vanhusten palveluasu-misessa +1%. Hallinnollisten kustannusten esiin tuomiseksi tulee terveydenhuollon palvelusetelien kirjanpidon kustannuksissa käyttää kerrointa 1,167 ja sosiaalihuol-lon palvelusetelien kustannuksissa kerrointa 1,046. Edullisuusvertailussa suun terveydenhuollon ja kolonoskopian palvelusetelit osoittautuvat omaa toimintaa kalliimmiksi, vanhusten palveluasuminen, ikäihmisten päivätoiminta ja vammais-ten henkilökohtainen apu on edullisempaa tuottaa palvelusetelillä. Palveluseteli-toiminnan kustannushyöty ei ole ainoa tekijä toimintaa suunnitelleessa. Hoitota-kuuseen vastaaminen, asiakasorientaation ja vapaavalintaisuuden lisääntyminen, sekä palvelun sujuvuus vaikuttavat myös palvelusetelitoiminnan kehittämisessä.

This Master’s Thesis discusses the service voucher operation as one of the service purchasing methods. There are twelve types of permanent service vouchers, of which five major ones are selected to this Master’s Thesis on the basis of cost and number of users. The study is conducted by modeling the processes of two service vouchers, which are the most unalike among the selection. One is elderly service housing and the other dental care service voucher. The study material consisted of the data collected earlier concerning the time used for administration. With the help of such data, it became possible to calculate the administrative costs for those committed to such processes. The time driven activity based costing was used as a tool in order to address those costs not visible otherwise to basic accounting pro-cesses. Additionally cost efficiency comparison was conducted between the ser-vices produced in-house or purchased by service voucher. The study revealed the service voucher’s related costs and administrative work load to be greater in the Health care sector in comparison with the Social services sector. The processes are by nature much more variegated on the Health care de-partment. Additionally the procedures are often singular, which creates more cus-tomer volume. Increased dissemination of information is also involved between service providers and the dental care department. The dental service and colonos-copy voucher proved to be more expensive in the cost efficiency comparison than similar service produced in-house. The additional administrative costs calculated by 2013 service voucher volumes was for dental service voucher +24 %, colonos-copy +9 %, elderly day activity +8 %, personal assistance for the handicapped +5 % as well as elderly service housing voucher +1 %. As a result, in order to bring forward the administrative costs the multiplier 1,167 is to be used for Health care cost accounting and multiplier 1,046 for Social Services cost accounting. However, the administrative costs are not and cannot be the only factor when planning such service processes for healthcare and social services sectors. Several other factors such as waiting time guarantee, increased customer orientation and overall service flow together build up the criteria for developing the service voucher processes.