Food system transition towards sustainability: Inside thoughts of pioneers
Koistinen, Katariina (2015)
Diplomityö
Koistinen, Katariina
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501231247
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201501231247
Tiivistelmä
The objective of this Master’s Thesis is to find individuals’ inducements that assist innovation adoption in the framework of sustainable food system. The purpose of the thesis is to examine the reasons why individuals adopt sustainable approaches, and furthermore, to see by what means the transition to the more sustainable food system could be accelerated. The study’s focal point is on the micro level, even if the wider purpose is to accelerate the holistic change of food system in the near future. The study consists of a literature review and a qualitative research, which is actualized with semi-structured interviews.
The results indicate that individuals adopt innovations based on their strong intrinsic motivation. The main inducements were environment-related and health-related aspects, and individual’s deep connection to the countryside. The effect of social circle and doing good actions with the consuming behavior were also highlighted. Strongest barriers to innovation adoption seem to be price sensitivity, lack of easiness, and lack of interest in food. The findings indicate also that the most significant means that could ease the individuals’ decision to adopt an innovation are health-related aspects, educating and learning, environmental aspects, and decreasing the prices. Although the theoretical part of the study highlights the effect of positive reinforcement, the empirical part neglects it. Tämän diplomityön tarkoitus on löytää ihmisten vaikuttimia, jotka edistävät ruokajärjestelmään liittyvien innovaatioiden omaksumista. Tämän työn tarkoitus on selvittää syitä minkä takia ihmiset omaksuvat ruokajärjestelmän vastuullisempia innovaatioita ja myös selvittää millä keinoilla innovaatioiden omaksumista voitaisiin kiihdyttää. Tutkimuksen polttopiste on mikrotasolla, mutta laajempi tarkoitus on nopeuttaa ruokajärjestelmän kokonaisvaltaista muutosta lähitulevaisuudessa. Tutkimus koostuu teoreettisesta ja käytännöllisestä osasta. Teoria on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja käytäntö teemahaastatteluista koottuna laadullisena tutkimuksena.
Tulokset viittaavat siihen, että ihmiset omaksuvat innovaatioita hyödyntäen vahvasti heidän sisäsyntyistä motivaatiotaan. Tärkeimmät vaikuttimet olivat ympäristöön ja terveyteen liittyvät syyt, sekä yksilön syvä yhteys maaseutuun. Yksilön lähipiirin vaikutus ja ostopäätöksellä vaikuttaminen korostuivat myös tuloksissa. Suurimmat esteet innovaation omaksumiselle olivat kalliit hinnat, helppouden puute sekä kiinnostuksen puute ruokaa kohtaan. Tulokset viittaavat siihen, että keinot joilla muut saattaisivat omaksua innovaatioita, ovat terveyteen liittyvät syyt, oppiminen ja opettaminen, ympäristöön liittyvät syyt sekä hintojen alentaminen. Tutkimuksen teoreettinen osuus korostaa positiivisen vaikuttamisen merkitystä, mutta käytännön osuus ei huomioi sitä.
The results indicate that individuals adopt innovations based on their strong intrinsic motivation. The main inducements were environment-related and health-related aspects, and individual’s deep connection to the countryside. The effect of social circle and doing good actions with the consuming behavior were also highlighted. Strongest barriers to innovation adoption seem to be price sensitivity, lack of easiness, and lack of interest in food. The findings indicate also that the most significant means that could ease the individuals’ decision to adopt an innovation are health-related aspects, educating and learning, environmental aspects, and decreasing the prices. Although the theoretical part of the study highlights the effect of positive reinforcement, the empirical part neglects it.
Tulokset viittaavat siihen, että ihmiset omaksuvat innovaatioita hyödyntäen vahvasti heidän sisäsyntyistä motivaatiotaan. Tärkeimmät vaikuttimet olivat ympäristöön ja terveyteen liittyvät syyt, sekä yksilön syvä yhteys maaseutuun. Yksilön lähipiirin vaikutus ja ostopäätöksellä vaikuttaminen korostuivat myös tuloksissa. Suurimmat esteet innovaation omaksumiselle olivat kalliit hinnat, helppouden puute sekä kiinnostuksen puute ruokaa kohtaan. Tulokset viittaavat siihen, että keinot joilla muut saattaisivat omaksua innovaatioita, ovat terveyteen liittyvät syyt, oppiminen ja opettaminen, ympäristöön liittyvät syyt sekä hintojen alentaminen. Tutkimuksen teoreettinen osuus korostaa positiivisen vaikuttamisen merkitystä, mutta käytännön osuus ei huomioi sitä.