Henkilöiden kontaminoituminen ja sen ehkäisy Loviisan voimalaitoksella
Tynys, Hanna (2015)
Kandidaatintyö
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504142624
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201504142624
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdytään henkilöiden kontaminoitumiseen Loviisan voimalaitoksen vuosihuollossa 2014. Työn tarkoituksena on esittää keinoja, joilla voitaisiin vähentää henkilökontaminaatiotapauksia tulevissa vuosihuolloissa.
Kontaminaatiotilastoon perehdytään työssä ammattiryhmittäin sekä työryhmittäin. Eri laitosyksiköiden vuosihuoltoja tarkastellaan erikseen, sillä yksiköillä on eri vuosihuolto-tyypit. Tuloksia vertaillaan vuoteen 2010, jonka vuosihuoltotyypit vastaavat vuotta 2014.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat hälytysmäärät olivat ammattiryhmillä, joilla oli eniten mittauksia, eli mekaanisilla ja konekunnossapitotöillä, siivoustöillä ja haalaus- ja telinetöillä. Samoihin ammattiryhmiin liittyvillä työkoodeilla oli myös suuria hälytys-määriä ja -prosentteja. Hälytysprosentit vaihtelivat voimakkaasti ryhmillä, joilla oli vain vähän mittauksia.
Mahdollisia syitä eri ammatti- ja työryhmien kontaminoitumisen taustalla ovat väärät suojavarusteet ja toimintatavat. Suojavarusteiden määrityksen ongelmat voivat liittyä siihen, ettei kontaminaatiota työkohteella havaita tai sitä ei ole merkitty kontaminoituneeseen kappaleeseen riittävän selvästi. Suojavarusteita saatetaan myös käyttää väärin, esimerkiksi riisumalla ne väärässä järjestyksessä. Kontaminaatiotapauksia voitaisi vähentää työntekijöiden lisäkoulutuksella, selkeämmällä ohjeistuksella ja paremmalla kommunikoinnilla työntekijän ja säteilyvalvonnan kesken. Tärkeää on myös tarkkaavainen työote, jotta riski tunnistetaan eikä huolimattomuusvirheitä synny.
Kontaminaatiotilastoon perehdytään työssä ammattiryhmittäin sekä työryhmittäin. Eri laitosyksiköiden vuosihuoltoja tarkastellaan erikseen, sillä yksiköillä on eri vuosihuolto-tyypit. Tuloksia vertaillaan vuoteen 2010, jonka vuosihuoltotyypit vastaavat vuotta 2014.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurimmat hälytysmäärät olivat ammattiryhmillä, joilla oli eniten mittauksia, eli mekaanisilla ja konekunnossapitotöillä, siivoustöillä ja haalaus- ja telinetöillä. Samoihin ammattiryhmiin liittyvillä työkoodeilla oli myös suuria hälytys-määriä ja -prosentteja. Hälytysprosentit vaihtelivat voimakkaasti ryhmillä, joilla oli vain vähän mittauksia.
Mahdollisia syitä eri ammatti- ja työryhmien kontaminoitumisen taustalla ovat väärät suojavarusteet ja toimintatavat. Suojavarusteiden määrityksen ongelmat voivat liittyä siihen, ettei kontaminaatiota työkohteella havaita tai sitä ei ole merkitty kontaminoituneeseen kappaleeseen riittävän selvästi. Suojavarusteita saatetaan myös käyttää väärin, esimerkiksi riisumalla ne väärässä järjestyksessä. Kontaminaatiotapauksia voitaisi vähentää työntekijöiden lisäkoulutuksella, selkeämmällä ohjeistuksella ja paremmalla kommunikoinnilla työntekijän ja säteilyvalvonnan kesken. Tärkeää on myös tarkkaavainen työote, jotta riski tunnistetaan eikä huolimattomuusvirheitä synny.