Legitimacy Building in Public Disclosures on Strategic Energy Investments
Korpivaara, Ida (2015)
Diplomityö
Korpivaara, Ida
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505208671
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201505208671
Tiivistelmä
Renewable energy investments play a key role in energy transition. While studies have suggested that social acceptance may form a barrier for renewable energy investments, the ways in which companies perceive and attempt to gain the acceptance have received little attention. This study aims to fill the gap by exploring how large electric utilities justify their strategic investments in their press releases and how do the justifications differ between renewable and non-renewable energy investments. The study bases on legitimacy theory and aims at contributing to the research on legitimation in institutional change.
As its research method, the study employs an inductive mixed method content analysis. The study has two parts: a qualitative content analysis that explores and identifies the themes and legitimation strategies of the press releases and a quantitative computer-aided analysis that compares renewable and non-renewable energy investments. The sample of the study consists of 396 press releases representing the strategic energy investments of 34 electric utilities from the list of the world’s 250 largest and financially most successful energy companies. The data is collected from the period of 2010–2014.
The study reveals that most important justifications for strategic energy investments are fit with the strategy and environmental and social benefits. Justifications address especially the expectations of market. Investments into non-renewable energy are justified more and they use more arguments addressing the proprieties and performance of power plants whereas renewable energy investments are legitimized by references to past actions and commonly accepted morals and norms. The findings support the notion that validity-addressing and propriety-addressing legitimation strategies are used differently in stable and unstable institutional settings. Uusiutuvalla energialla on keskeinen rooli energiatransitiossa. Vaikka tutkimuksissa on esitetty, että sosiaalinen hyväksyntä voi olla esteenä uusiutuvan energian investoinneille, on yritysten näkemyksiä sosiaalisen hyväksynnän merkityksestä ja sen ansaitsemiskeinoista tutkittu vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on vastata ongelmaan tutkimalla, miten suuret sähköyhtiöt perustelevat strategiset investointinsa lehdistötiedotteissaan ja miten käytetyt perustelut eroavat uusiutuvan ja uusiutumattoman energian investointien välillä. Tutkimus pohjautuu legitimiteettiteoriaan ja pyrkii edistämään tutkimusta legitimoinnista yhteiskunnallisessa muutoksessa.
Päämenetelmänään tutkimus hyödyntää induktiivista monimenetelmällistä sisältöanalyysiä. Työ koostuu kahdesta vaiheesta: laadullisesta sisältöanalyysista, jossa tunnistetaan lehdistötiedotteiden teemat ja niissä käytetyt legitimointistrategiat, sekä määrällisestä tietokoneavusteisesta sisältöanalyysista, jossa uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa koskevia lehdistötiedotteita verrataan toisiinsa. Tutkimuksen otos koostuu 396 strategisia investointeja käsittelevästä lehdistötiedotteesta, jotka on kerätty 34 maailman 250 suurimman energiayhtiön listalla olevan sähköyhtiön arkistoista. Lehdistötiedotteet on kerätty ajanjaksolta 2010–2014.
Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät lehdistötiedotteissa käytetyt perustelut ovat yhteensopivuus yrityksen strategiaan sekä ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt. Hyväksyntää haetaan erityisesti markkinatoimijoilta. Uusiutumattoman energian investointeja perustellaan enemmän ja niiden perusteluissa vedotaan erityisesti tuotantolaitosten ominaisuuksiin ja tehokkuuteen, kun taas uusiutuvien kohdalla investointeja oikeutetaan viittaamalla aiempiin vastaavanlaisiin laitoksiin ja yleisesti hyväksyttyihin normeihin. Tulokset tukevat teoriaa siitä, että ominaisuuksiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin viittaavia legitimointistrategioita käytetään eri tavoin yhteiskunnallisten normien pysyessä vakaina ja kokiessa muutoksia.
As its research method, the study employs an inductive mixed method content analysis. The study has two parts: a qualitative content analysis that explores and identifies the themes and legitimation strategies of the press releases and a quantitative computer-aided analysis that compares renewable and non-renewable energy investments. The sample of the study consists of 396 press releases representing the strategic energy investments of 34 electric utilities from the list of the world’s 250 largest and financially most successful energy companies. The data is collected from the period of 2010–2014.
The study reveals that most important justifications for strategic energy investments are fit with the strategy and environmental and social benefits. Justifications address especially the expectations of market. Investments into non-renewable energy are justified more and they use more arguments addressing the proprieties and performance of power plants whereas renewable energy investments are legitimized by references to past actions and commonly accepted morals and norms. The findings support the notion that validity-addressing and propriety-addressing legitimation strategies are used differently in stable and unstable institutional settings.
Päämenetelmänään tutkimus hyödyntää induktiivista monimenetelmällistä sisältöanalyysiä. Työ koostuu kahdesta vaiheesta: laadullisesta sisältöanalyysista, jossa tunnistetaan lehdistötiedotteiden teemat ja niissä käytetyt legitimointistrategiat, sekä määrällisestä tietokoneavusteisesta sisältöanalyysista, jossa uusiutuvaa ja uusiutumatonta energiaa koskevia lehdistötiedotteita verrataan toisiinsa. Tutkimuksen otos koostuu 396 strategisia investointeja käsittelevästä lehdistötiedotteesta, jotka on kerätty 34 maailman 250 suurimman energiayhtiön listalla olevan sähköyhtiön arkistoista. Lehdistötiedotteet on kerätty ajanjaksolta 2010–2014.
Tutkimus osoittaa, että tärkeimmät lehdistötiedotteissa käytetyt perustelut ovat yhteensopivuus yrityksen strategiaan sekä ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvat hyödyt. Hyväksyntää haetaan erityisesti markkinatoimijoilta. Uusiutumattoman energian investointeja perustellaan enemmän ja niiden perusteluissa vedotaan erityisesti tuotantolaitosten ominaisuuksiin ja tehokkuuteen, kun taas uusiutuvien kohdalla investointeja oikeutetaan viittaamalla aiempiin vastaavanlaisiin laitoksiin ja yleisesti hyväksyttyihin normeihin. Tulokset tukevat teoriaa siitä, että ominaisuuksiin ja yhteiskunnallisiin arvoihin viittaavia legitimointistrategioita käytetään eri tavoin yhteiskunnallisten normien pysyessä vakaina ja kokiessa muutoksia.