Logistics Cost Optimization of Road Freight Shipments in a Consumer Goods Company
Aalto, Riku (2015)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111016562
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015111016562
Tiivistelmä
In the industry of the case company, transportation and warehousing costs account for more than 10% of the total cost which is more than on average. A Finnish company has an understanding that by sending larger shipments in parcels, they could save tens of thousands of euros annually in freight costs in Finland’s domestic shipments. To achieve these savings and optimize total logistics cost, company’s interest is to find out which is the cost efficient way of shipping road shipments of certain volumes; in parcel boxes or on pallets, and what should be the split volume determining the shipment type. Distribution center (DC) costs affect this decision and therefore they need to be also evaluated to determine the total logistics cost savings.
Main results were achieved by executing activity-based costing-calculations including DC and road freight costs to determine the ideal split volume with which the total logistics cost is optimal. Calculations were done for Finland’s DC, separately for two main road freight destinations, Finland and Sweden, which cover 50% of road shipment spend. Data for calculations was collected both manually and automatically from various internal and external sources, such as the company ERP system and logistics service providers’ (LSP) reporting. DC processes were studied in practice and compared to model processes. Currently used freight rates were compared to existing pricing models and freight service tendering process was evaluated by participating in the process and comparing it to the models based on literature.
The results show that the potential savings are not as significant as the company hoped for, mainly because of packing work increasing DC labor cost. Annual savings by setting ideal split volume per country would account for 0,4 % of the warehousing and transportation costs of shipments in scope of this thesis. Split volume should be set separately for each route, mainly because the pricing model for road freight is different in each country. For some routes bigger parcels should be sent but for some routes pallets should be used more. Next step is to do these calculations for remaining routes to determine total savings potential. Other findings show that the processes in the DC are designed well and the company could achieve savings by executing tenders more efficiently. Company should also pay more attention to parcel pricing and packing the shipments accordingly. Eräällä kansainvälisesti toimivalla suomalaisella yrityksellä on näkemys, että se voisi säästää rahtikustannuksissa vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja maantielähetyksissä Suomessa. Tämä säästö saavutettaisiin lähettämällä enemmän lähetyksiä paketteina lavalähetysten sijaan. Päätös lähettää joko paketteina tai lavoina perustuu lähetyksen laskennalliseen tilavuuteen. Yrityksen tavoitteena on selvittää, mikä tämän tilavuusrajan tulisi olla optimitilanteessa, jossa rahtikustannuksien lisäksi huomioon otetaan pakettilähetysten määrän lisäämisen vaikutus jakelukeskuksen työ-, materiaali- ja tilakustannuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sen tilavuusrajan määrittämistä, jossa lavalähetyksen kokonaislogistiikkakustannukset ovat pakettilähetyksen vastaavia pienemmät.
Eri lähetystapojen kokonaiskustannukset laskettiin hyödyntäen toimintolaskentamenetelmää. Nämä laskelmat laadittiin Suomen jakelukeskuksesta lähteville toimituksille erikseen eri reiteille, koska jo projektin alkuvaiheessa havaittiin, että määränpäällä on suuri merkitys kustannuksiin. Määränpäämaat ovat Suomi ja Ruotsi, jotka kattavat 50 % kaikista lähetyksistä. Data laskelmia varten kerättiin useasta yrityksen sisäisestä lähteestä, sekä kuljetusyrityksiltä ja ulkopuolisen palveluntarjoajan raportointityökalusta. Laskelmien lisäksi jakelukeskuksen prosessit arvioitiin ja yrityksen kilpailutusprosessista tehtiin huomioita ja kehitysehdotuksia. Nämä vaikuttavat myös logistiikan kustannuksiin ja laskelmiin.
Päätuloksina todetaan, että mahdolliset vuosisäästöt jäävät pienemmiksi kuin yritys oli olettanut, johtuen pääosin pakkaustyön lisäyksestä. Asettamalla rajat laskelmien mukaan, yritys saavuttaisi 0,4 % vuosisäästöt tämän työn lähetysten jakelukeskuksen ja rahtauksen kustannuksissa. Tilavuusraja tulee määrittää erikseen jokaiselle reitille. Rajan nostaminen ei ole itsestään selvää, sillä joillain reiteillä pakettilähetyksiä tulee lisätä, mutta toisilla reiteillä vähentää. Yrityksen tulee laatia laskelmat myös muille reiteille, jotta kokonaissäästöpotentiaali saadaan määritettyä. Säästöt riippuvat hyvin pitkälti reittikohtaisista eroista, kuten pakettikuljetusten hinnoittelusta. Muina havaintoina jakelukeskuksen toimintojen todetaan olevan riittävissä määrin optimoituja. Sen sijaan yrityksen tulisi panostaa entistä enemmän rahtipalvelujen kilpailutukseen. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää rahdin hinnoitteluun ja toiminnan muokkaukseen tämän mukaan.
Main results were achieved by executing activity-based costing-calculations including DC and road freight costs to determine the ideal split volume with which the total logistics cost is optimal. Calculations were done for Finland’s DC, separately for two main road freight destinations, Finland and Sweden, which cover 50% of road shipment spend. Data for calculations was collected both manually and automatically from various internal and external sources, such as the company ERP system and logistics service providers’ (LSP) reporting. DC processes were studied in practice and compared to model processes. Currently used freight rates were compared to existing pricing models and freight service tendering process was evaluated by participating in the process and comparing it to the models based on literature.
The results show that the potential savings are not as significant as the company hoped for, mainly because of packing work increasing DC labor cost. Annual savings by setting ideal split volume per country would account for 0,4 % of the warehousing and transportation costs of shipments in scope of this thesis. Split volume should be set separately for each route, mainly because the pricing model for road freight is different in each country. For some routes bigger parcels should be sent but for some routes pallets should be used more. Next step is to do these calculations for remaining routes to determine total savings potential. Other findings show that the processes in the DC are designed well and the company could achieve savings by executing tenders more efficiently. Company should also pay more attention to parcel pricing and packing the shipments accordingly.
Eri lähetystapojen kokonaiskustannukset laskettiin hyödyntäen toimintolaskentamenetelmää. Nämä laskelmat laadittiin Suomen jakelukeskuksesta lähteville toimituksille erikseen eri reiteille, koska jo projektin alkuvaiheessa havaittiin, että määränpäällä on suuri merkitys kustannuksiin. Määränpäämaat ovat Suomi ja Ruotsi, jotka kattavat 50 % kaikista lähetyksistä. Data laskelmia varten kerättiin useasta yrityksen sisäisestä lähteestä, sekä kuljetusyrityksiltä ja ulkopuolisen palveluntarjoajan raportointityökalusta. Laskelmien lisäksi jakelukeskuksen prosessit arvioitiin ja yrityksen kilpailutusprosessista tehtiin huomioita ja kehitysehdotuksia. Nämä vaikuttavat myös logistiikan kustannuksiin ja laskelmiin.
Päätuloksina todetaan, että mahdolliset vuosisäästöt jäävät pienemmiksi kuin yritys oli olettanut, johtuen pääosin pakkaustyön lisäyksestä. Asettamalla rajat laskelmien mukaan, yritys saavuttaisi 0,4 % vuosisäästöt tämän työn lähetysten jakelukeskuksen ja rahtauksen kustannuksissa. Tilavuusraja tulee määrittää erikseen jokaiselle reitille. Rajan nostaminen ei ole itsestään selvää, sillä joillain reiteillä pakettilähetyksiä tulee lisätä, mutta toisilla reiteillä vähentää. Yrityksen tulee laatia laskelmat myös muille reiteille, jotta kokonaissäästöpotentiaali saadaan määritettyä. Säästöt riippuvat hyvin pitkälti reittikohtaisista eroista, kuten pakettikuljetusten hinnoittelusta. Muina havaintoina jakelukeskuksen toimintojen todetaan olevan riittävissä määrin optimoituja. Sen sijaan yrityksen tulisi panostaa entistä enemmän rahtipalvelujen kilpailutukseen. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää rahdin hinnoitteluun ja toiminnan muokkaukseen tämän mukaan.