Measurement of social value creation with non-financial measures

Abstract

This research examines the concept of social entrepreneurship which is a fairly new business model. In the field of business it has become increasingly popular in recent years. The growing awareness of the environment and concrete examples of impact created by social entrepreneurship have encouraged entrepreneurs to address social problems. Society’s failures are tried to redress as a result of business activities. The purpose of doing business is necessarily no longer generating just profits but business is run in order to make a social change with the profit gained from the operations.

Successful social entrepreneurship requires a specific nature, constant creativity and strong desire to make a social change. It requires constant balancing between two major objectives: both financial and non-financial issues need to be considered, but not at the expense of another. While aiming at the social purpose, the business needs to be run in highly competitive markets. Therefore, both factors need equally be integrated into an organization as they are complementary, not exclusionary. Business does not exist without society and society cannot go forward without business.

Social entrepreneurship, its value creation, measurement tools and reporting practices are under discussion in this research. An extensive theoretical basis is covered and used to support the findings coming out of the researched case enterprises. The most attention is focused on the concept of Social Return on Investment. The case enterprises are analyzed through the SROI process.

Social enterprises are mostly small or medium sized. Naturally this sets some limitations in implementing measurement tools. The question of resources requires the most attention and therefore sets the biggest constraints. However, the size of the company does not determine all – the nature of business and the type of social purpose need to be considered always. The mission may be so concrete and transparent that in all cases any kind of measurement would be useless. Implementing measurement tools may be of great benefit – or a huge financial burden. Thus, the very first thing to carefully consider is the possible need of measuring value creation.

Tämä tutkimus tarkastelee yhteiskunnallista yrittäjyyttä, joka on melko uusi liiketoimintamalli. Viime vuosina yhteiskunnallinen yrittäjyys on kasvattanut suosiotaan yritysmaailmassa. Kasvava tietoisuus ympäristöstä ja konkreettiset esimerkit yhteiskunnallisen yrittäjyyden luomista vaikutuksista ovat rohkaisseet yrittäjiä ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Yritystoiminnalla pyritään oikaisemaan yhteiskunnan epäkohtia. Yrittäjyydellä ei välttämättä tavoitella enää pelkkää voittoa vaan liiketoimintaa harjoitetaan yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi tuotoilla, jotka liiketoiminnalla hankitaan.

Menestyksekäs yhteiskunnallinen yrittäjyys vaatii erityistä luonnetta, jatkuvaa luovuutta ja vahvaa halua tehdä yhteiskunnallinen muutos. Se vaatii jatkuvaa tasapainottelua kahden suuren tavoitteen välillä: sekä taloudelliset että ei-taloudelliset asiat tulee huomioida, mutta ei toistensa kustannuksella. Samalla kun yhteiskunnallista tarkoitusta tavoitellaan, liitetoimintaa on pyöritettävä korkeasti kilpailluilla markkinoilla. Molemmat tekijät tulee siis integroida organisaatioon tasavertaisesti, sillä ne ovat toisiaan täydentäviä, ei poissulkevia. Liiketoimintaa ei ole ilman yhteiskuntaa ja yhteiskunta ei voi pyöriä ilman liiketoimintaa.

Tässä tutkimuksessa käsitellään yhteiskunnallista yrittäjyyttä, sen arvonluontia, mittaamistyökaluja ja raportointimenetelmiä. Tutkimuksessa käydään läpi kattava teoriapohja, jota käytetään tukemaan tutkituista yrityksistä esiinnousseita havaintoja. Suurin huomio kiinnitetään Social Return on Investment –konseptiin, jonka pohjalta esimerkkiyrityksiä analysoidaan.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat enimmäkseen pieniä tai keskisuuria. Tämä luonnollisesti asettaa rajoitteita mittaristojen toteutuksessa. Resurssikysymys vaatii eniten huomiota ja näin ollen myös asettaa suurimmat haasteet. Yrityksen koko ei kuitenkaan määrittele kaikkea – liiketoiminnan ja yhteiskunnallisen tarkoituksen luonne täytyy aina huomioida. Missio saattaa olla niin konkreettinen ja läpinäkyvä, että kaikenlainen mittaaminen olisi joka tapauksessa hyödytöntä. Mittaristojen toteuttaminen saattaa olla suureksi hyödyksi – tai suuri taloudellinen taakka. Näin ollen ihan ensimmäinen asia, joka täytyy tarkoin harkita, on mahdollinen tarve arvonluonnin mittaamiselle.