Kartoitus Kaakkois-Suomen jätelietteistä, lietteen tuottajista ja käsittelymenetelmistä

Abstract

In this thesis the sludge of Southeastern-Finland, the companies which produce sludge and the current methods and those still in development have been surveyed. 85 % of the waste sludge from industry comes from forest industries. The sludge from municipal waste water treatment plants is mostly used as a raw material for bioplants. The sludge from forest industry is mostly incinerated. New circulation methods increase the recycling value of the waste by creating new products but they still lack a full-scale plant. The political pressure from Europe and the politics driven by the government of Finland will drive circular economy forward and thus uplifting the processing options of waste slurries. This work is divided in two parts, first contains the survey and the second contains the experimental part and the operational methods based on the survey. In the experimental part wet hard sheet waste sludge was de-watered with shaking filter and the applications for waste sludge from cellulose factory were considered. The results are, that the wet hard sheet waste sludge can be dewatered to high enough total solids content for the inteded use. Also, the cellulose waste sludge has too high Cd content in almost all of the batches to be used as a land improment.

Tässä työssä on kartoitettu Kaakkois-Suomen jätelietteitä, jätelietteen tuottajia ja nykyisiä sekä kehitteillä olevia jätelietteiden käsittelymenetelmiä. 85 % Kaakkois-Suomen teollisuuden jätelietteistä tuotetaan metsäteollisuudessa. Jätevedenpuhdistamolietteistä suurin osa käytetään kompostoimiseen ja mädättämiseen, metsäteollisuus enimmäkseen polttaa lietteensä. Uudet kehitteillä olevat käsittelymenetelmät lisäävät jätelietteiden kierrätysarvoa ja luovat uusia tuotteita, mutta täyden mittakaavan prosessia ei ole vielä toteutettu. Poliittinen paine Euroopasta ja Suomen hallituksen ajama biotalouspolitiikka tulee ajamaan kiertotaloutta ja näin myös lietteiden käsittelymenetelmiä eteenpäin. Hyötykäyttövaihtoehtoja rajoittaa ja säätelee lainsäädäntö. Työ on jaettu kahteen osaan, ensimmäinen osa käsittää lietteiden kartoituksen ja toinen osa kokeellisen osuuden, sekä kartoituksen perusteella tehdyn käsittely- ja toimintamallin. Kokeellisessa osuudessa on 2 eri case tapausta, märkälevyjätteen kuivaus täryseulalla ja sellutehtaan jätelietteen soveltuvuuden tarkastelu maanparannusvalmisteeksi. Tulosten perusteella käytetyllä täryseulalla saavutettiin tarpeeksi suuri ka- % lietteen myöhempää käyttötarkoituksen kannalta, ja lähes kaikissa sellutehtaan jäteliete-erissä todettiin olevan liikaa kadmiumia sovelluskohteen kannalta.