Rankahakkeen laadunhallinta aumavarastoinnissa
Himmanen, Juuso (2016)
Diplomityö
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604079332
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201604079332
Tiivistelmä
Diplomityössä selvitettiin rankahakeaumojen peittämisen vaikutuksia laatuun voimalaitoksen polttoaineena. Selvityksen kohteena olivat aumojen sisälämpötilat eri kohdissa aumoja sekä hakkeen kosteuden muutos ja kuiva-ainetappiot varastoinnin aikana.
Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Savon Energian polttoaineterminaaliin kootut hakeaumat. Aumojen sisäistä lämpötilaa asennettiin mittaamaan yhdeksän lämpötilasensoria kuhunkin aumaan.
Hakkeiden kokonaismassat tutkimuksen alussa laskettiin aumoihin purettujen kuormien massoista. Kuormista määritettiin kosteudet ja lämpöarvot standardien mukaisesti. Näytteiden käsittely tapahtui terminaalilla ja niiden kosteus selvitettiin uunikuivausmenetelmällä. Käyttöpaikalle kuljetuksen yhteydessä kuormat punnittiin ja kosteudet mitattiin uudestaan.
Tutkimuksen aikana havaittiin langattomien lämpötilasensorien lukemisen hakeaumojen sisältä olevan vaikeaa. Sensorit olivat kuitenkin pääsääntöisesti säilyneet toimintakuntoisina varastoinnin aikana ja niiden sisältämät lämpötilatiedot päästiin lukemaan aumojen purkamisen jälkeen.
Tutkimuksen perusteella hakeaumojen peittäminen on kannattavaa. Hake säilyi tutkimuksen ajankohtana peitetyssä aumassa kuivempana kuin peittämättömässä. Hake ei myöskään jäädy peitteen alla yhtä paljon kuin peittämättömänä, mikä parantaa hakkeen käsiteltävyyttä kuormaa tehdessä ja voimalaitoksella. Kuiva-ainetappioista ei voitu esittää luotettavia tuloksia kokeen keskeydyttyä sään takia. The aim of this thesis was to obtain information about quality changes of stemwood chips during storage in different stack storages. The other stack was covered with tarpaulin and the other one was left uncovered. The primary focus was on humidity and heat value differences between the stacks. Temperature sensors were installed inside the stacks in different locations. Dry matter losses were also to be studied.
The stacks were located in a forest fuel terminal in Mikkeli and were owned by Etelä-Savon Energia (ESE). There were nine wireless temperature sensors installed in each stack.
The weights of the truckloads of woodchips were measured before transportation to the fuel terminal. Samples were taken from each load, following the standards about sampling and sample preparation of solid biofuels. Samples were used to determine the moisture content of each batch of woodchips. This procedure was repeated when the stacks were opened and the woodchips came in the use as fuel in Pursiala power plant.
During the study it was noticed that it is very difficult to get temperature data from the wireless sensors under several meters of woodchips. However, the sensors were in good condition after they were recovered from the stacks and the data was possible to get at this point.
On the basis of the study, covering the stacks of stemwood chips is profitable. The woodchips lasted drier in the covered stack. Also, icing of the stack was lesser with the cover. Dry matter losses were impossible to calculate because of the interruption of the test caused by weather warmer than the average.
Tutkimuksen kohteena olivat Etelä-Savon Energian polttoaineterminaaliin kootut hakeaumat. Aumojen sisäistä lämpötilaa asennettiin mittaamaan yhdeksän lämpötilasensoria kuhunkin aumaan.
Hakkeiden kokonaismassat tutkimuksen alussa laskettiin aumoihin purettujen kuormien massoista. Kuormista määritettiin kosteudet ja lämpöarvot standardien mukaisesti. Näytteiden käsittely tapahtui terminaalilla ja niiden kosteus selvitettiin uunikuivausmenetelmällä. Käyttöpaikalle kuljetuksen yhteydessä kuormat punnittiin ja kosteudet mitattiin uudestaan.
Tutkimuksen aikana havaittiin langattomien lämpötilasensorien lukemisen hakeaumojen sisältä olevan vaikeaa. Sensorit olivat kuitenkin pääsääntöisesti säilyneet toimintakuntoisina varastoinnin aikana ja niiden sisältämät lämpötilatiedot päästiin lukemaan aumojen purkamisen jälkeen.
Tutkimuksen perusteella hakeaumojen peittäminen on kannattavaa. Hake säilyi tutkimuksen ajankohtana peitetyssä aumassa kuivempana kuin peittämättömässä. Hake ei myöskään jäädy peitteen alla yhtä paljon kuin peittämättömänä, mikä parantaa hakkeen käsiteltävyyttä kuormaa tehdessä ja voimalaitoksella. Kuiva-ainetappioista ei voitu esittää luotettavia tuloksia kokeen keskeydyttyä sään takia.
The stacks were located in a forest fuel terminal in Mikkeli and were owned by Etelä-Savon Energia (ESE). There were nine wireless temperature sensors installed in each stack.
The weights of the truckloads of woodchips were measured before transportation to the fuel terminal. Samples were taken from each load, following the standards about sampling and sample preparation of solid biofuels. Samples were used to determine the moisture content of each batch of woodchips. This procedure was repeated when the stacks were opened and the woodchips came in the use as fuel in Pursiala power plant.
During the study it was noticed that it is very difficult to get temperature data from the wireless sensors under several meters of woodchips. However, the sensors were in good condition after they were recovered from the stacks and the data was possible to get at this point.
On the basis of the study, covering the stacks of stemwood chips is profitable. The woodchips lasted drier in the covered stack. Also, icing of the stack was lesser with the cover. Dry matter losses were impossible to calculate because of the interruption of the test caused by weather warmer than the average.