Opettajien yrittäjyyskasvatukseen liittyvä toiminta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa
Kalliolahti, Jyrki (2016)
Diplomityö
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102825616
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016102825616
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena oli selvitellä opettajien yrittäjyyskasvatukseen liittyvää toimintaa ja kuvailla yrittäjyyskasvatuksen tilaa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Vantaan ammattiopisto Varian ja muiden ammatillisten oppilaitosten välillä tehtiin myös vertailua.
Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimaa yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Saadun aineiston tilastollisen analysoinnin avulla pyrittiin kuvailemaan opettajien toimintaa yrittäjyyskasvatukseen liittyen, tekemään joitain johtopäätöksiä tuloksista ja antamaan niiden perusteella joitain suosituksia yrittäjyyskasvatuksen kehittämistoimista Variassa.
Havaintojen perusteella opettajien yrittäjyyskokemuksella ja omilla käsityksillä yrittäjyyskasvatustaidoistaan on selvä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja menetelmien käyttöä lisäävä vaikutus. Samoin on osallistumisella yrittäjyyskasvatuskoulutuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen määrällisessä tasossa olisi yleisesti parannettavaa. Keinoksi ehdotetaan opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutuksien lisäämistä. The aim of this thesis was to explore the actions of teaching staff concerning entrepreneurship education, and to describe the current state of entrepreneurship education in Secondary Vocational Education. Comparisons with Vantaa Vocational College Varia and other secondary vocational schools were also made.
Empirical data was gathered through an entrepreneurship education measurement tool administered by Lappeenranta University of Technology. Data was then analyzed using statistical tools. Based on conclusions the current state of teachers actions concerning entrepreneurship education was described. Some suggestions were also made on how to develop entrepreneurship education in Varia.
Based on the observations a clear positive difference can be seen in the use of entrepreneur education content and entrepreneurial learning methods between teachers with entrepreneurial experience and confidence in their own skills as entrepreneurship educators when compared to others. Other similar dividing factor is participation in teachers’ entrepreneurship education courses. The general level of entrepreneur edu-cation appears to be non-satisfactory. Action should be taken towards increasing supplementary entrepreneurship education for teachers.
Empiirisen aineiston keräämiseen käytettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston hallinnoimaa yrittäjyyskasvatuksen mittaristoa. Saadun aineiston tilastollisen analysoinnin avulla pyrittiin kuvailemaan opettajien toimintaa yrittäjyyskasvatukseen liittyen, tekemään joitain johtopäätöksiä tuloksista ja antamaan niiden perusteella joitain suosituksia yrittäjyyskasvatuksen kehittämistoimista Variassa.
Havaintojen perusteella opettajien yrittäjyyskokemuksella ja omilla käsityksillä yrittäjyyskasvatustaidoistaan on selvä yrittäjyyskasvatuksen sisältöjen ja menetelmien käyttöä lisäävä vaikutus. Samoin on osallistumisella yrittäjyyskasvatuskoulutuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen määrällisessä tasossa olisi yleisesti parannettavaa. Keinoksi ehdotetaan opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutuksien lisäämistä.
Empirical data was gathered through an entrepreneurship education measurement tool administered by Lappeenranta University of Technology. Data was then analyzed using statistical tools. Based on conclusions the current state of teachers actions concerning entrepreneurship education was described. Some suggestions were also made on how to develop entrepreneurship education in Varia.
Based on the observations a clear positive difference can be seen in the use of entrepreneur education content and entrepreneurial learning methods between teachers with entrepreneurial experience and confidence in their own skills as entrepreneurship educators when compared to others. Other similar dividing factor is participation in teachers’ entrepreneurship education courses. The general level of entrepreneur edu-cation appears to be non-satisfactory. Action should be taken towards increasing supplementary entrepreneurship education for teachers.