Biohiilipelletin markkinapotentiaali Etelä-Savon seudulla
Järvelä, Ville (2016)
Kandidaatintyö
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016110327633
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016110327633
Tiivistelmä
Maailman energiantuotannon painopiste on siirtynyt yhä enemmän uusiutuviin polttoaineisiin. Pariisin ilmastosopimuksen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi uusiutuvien polttoaineiden käyttöä on lisättävä entisestään. Tavoitteiden saavuttamiseksi täytyy ottaa uusia polttoaineita käyttöön myös Suomessa, mihin biohiilipelletti voisi olla hyvä ratkaisu. Keski-Euroopassa kivihiilivoimalaitosten polttamaa kivihiiltä on korvattu biohiilipelletillä. Biohiilipelletin polttamista kivihiilivoimalaitoksissa on tutkittu Suomessakin melko paljon. Biohiilipelletin käyttöä pienissä käyttökohteissa, kuten kotitalouksissa ja yhdyskuntien lämmöntuotannossa, on taas tutkittu melko vähän.
Työn tavoitteena on selvittää biohiilipelletin potentiaalista markkinaa Etelä-Savon alueella erityisesti pienkäyttökohteissa. Suomessa biohiilipellettiä on tuotettu ainoastaan Mikkelissä Torrec Oy:n demonstraatiolaitoksella, joka on sittemmin purettu. Teollisen mittakaavan biohiilipelletin tuotantoa ei ole, mutta Etelä-Savoon on ollut suunnitteilla teollisen mittakaavan biohiilipelletin tuotantolaitos.
Yhdyskuntien lämmöntuotannossa on siirrytty kohti hajautettua energiantuotantoa ja pienehköjä laitoksia, jolloin pelletin käyttö on lisääntynyt. Pelletin kulutuksen arvioidaan liki kaksinkertaistuvan Etelä-Savossa vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi noin 5 300 tonnin lisäystä pelletin käyttöön. Tämä voi avata markkinoita myös biohiilipelletille. Tällä hetkellä biohiilipelletin hinta lämmöntuottajille on jonkin verran öljyä ja kivihiiltä kalliimpi. Biohiilipelletin käyttö ei todennäköisesti ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukijärjestelmiä. Kotitalouksien osalta tilanne saattaa olla toinen: esimerkiksi pellettitakkaan perustava lämmitysjärjestelmä saneerauskohteessa tuli elinkaarikustannuksiltaan maalämpöpumppua edullisemmaksi.
Tutkimukseen liittyen lähetettiin kysely Etelä-Savossa toimiville yrityksille, joilla on omaa sähkön tai lämmöntuotantoa. Biohiilipellettiin suhtauduttiin positiivisesti tai neutraalisti mutta myös ennakkoluuloja esiintyi. Tällä hetkellä biohiilipelletti on lämmöntuottajille liian kallista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten kevyeen polttoöljyyn ja metsähakkeeseen verrattuna.
Biohiilipelletti vaikuttaa lupaavalta, ja sille avautunee markkinoita vuosien kuluessa myös Suomessa. Pienkäyttökohteiden osalta markkinapotentiaali ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli biohiilipelletin tuotantokustannukset laskevat huomattavasti tai valtio päättää tukijärjestelmien avulla tukea biohiilipellettiä.
Työn tavoitteena on selvittää biohiilipelletin potentiaalista markkinaa Etelä-Savon alueella erityisesti pienkäyttökohteissa. Suomessa biohiilipellettiä on tuotettu ainoastaan Mikkelissä Torrec Oy:n demonstraatiolaitoksella, joka on sittemmin purettu. Teollisen mittakaavan biohiilipelletin tuotantoa ei ole, mutta Etelä-Savoon on ollut suunnitteilla teollisen mittakaavan biohiilipelletin tuotantolaitos.
Yhdyskuntien lämmöntuotannossa on siirrytty kohti hajautettua energiantuotantoa ja pienehköjä laitoksia, jolloin pelletin käyttö on lisääntynyt. Pelletin kulutuksen arvioidaan liki kaksinkertaistuvan Etelä-Savossa vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi noin 5 300 tonnin lisäystä pelletin käyttöön. Tämä voi avata markkinoita myös biohiilipelletille. Tällä hetkellä biohiilipelletin hinta lämmöntuottajille on jonkin verran öljyä ja kivihiiltä kalliimpi. Biohiilipelletin käyttö ei todennäköisesti ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukijärjestelmiä. Kotitalouksien osalta tilanne saattaa olla toinen: esimerkiksi pellettitakkaan perustava lämmitysjärjestelmä saneerauskohteessa tuli elinkaarikustannuksiltaan maalämpöpumppua edullisemmaksi.
Tutkimukseen liittyen lähetettiin kysely Etelä-Savossa toimiville yrityksille, joilla on omaa sähkön tai lämmöntuotantoa. Biohiilipellettiin suhtauduttiin positiivisesti tai neutraalisti mutta myös ennakkoluuloja esiintyi. Tällä hetkellä biohiilipelletti on lämmöntuottajille liian kallista vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten kevyeen polttoöljyyn ja metsähakkeeseen verrattuna.
Biohiilipelletti vaikuttaa lupaavalta, ja sille avautunee markkinoita vuosien kuluessa myös Suomessa. Pienkäyttökohteiden osalta markkinapotentiaali ei kuitenkaan ole erityisen suuri. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli biohiilipelletin tuotantokustannukset laskevat huomattavasti tai valtio päättää tukijärjestelmien avulla tukea biohiilipellettiä.