Kohti resonoivaa urheilujohtamista - Tavoitteen muodostuminen urheilun kentässä

Abstract

Suomalaisessa urheilussa kollektiivisten, jopa kokonaista kansakuntaa koskevien tavoitteiden muodostaminen ja niihin liittyvien prosessien toteuttaminen on ongelmallista. Esimerkiksi viimeisin suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän laajaalainen ponnistus, huippu-urheilun muutostyö (HUMU), sai osakseen paljon kritiikkiä. Tutkimus selvittää sitä, miten kompleksisen kokonaisuuden edessä vastaavat urheilun prosessit ovat. Urheilun kentässä on havaittavissa toisinaan resonanssin puute eri tasojen välillä. Resonanssin puuttuessa on vaara, että johtaminen kadottaa yhteyden kohteeseensa. Tämä tutkimus, kuten muukin johtamistutkimus yhä enenevissä määrin, pyrkii johtamisilmiön ymmärtämiseen. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, miten tavoite muodostuu urheilun kentässä. Toinen tutkimuskysymys käsittelee tavoitteen muodostumisen ja johtamisen välistä yhteyttä. Koska urheilun kentän tavoitteen muodostumisen prosessista ei ole tarpeeksi tutkimustietoa, on tämä puute yritettävä poistaa. Viitekehykseltään tutkimus edustaa fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen tieteenfilosofista perinnettä. Avainasemassa ovat yksilöt ja heidän ainutkertaiset kokemuksensa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisesti haastattelemalla kymmentä urheilun kentän erilaisissa rooleissa vaikuttavaa toimijaa. Siinä käytettiin myös tapaustutkimusta ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimus tarjoaa näkymiä urheilun kentän epäsystemaattiseen, moninaiseen ja sattumanvaraiseen luonteeseen. Johtamista käsitellään ennen kaikkea kohtaamisten kautta. Tutkimus esittelee neljä tapaa ymmärtää kohtaamisia: työtapana, työkaluna, kompetenssina ja eri tasoja yhdistävinä elementteinä. Se nostaa esiin neljä tavoitteen muodostumisen tapaa, joilla yksilön tavoite muodostuu: ”pikkuhiljaa ja sitä mukaa” - prosessina, vaikuttavan kokemuksen, teon tai tapahtuman, omien arvojen ja merkittävän kohtaamisen kautta. Nämä tavat vaikuttavat urheilun kentän resonanssin pinnan alapuolelta nouseviin kompleksisiin tavoiteprosesseihin. Tutkimus tarjoaa johtamisen ja tavoitteen muodostumisen yhdistävässä synteesissään kolmen elementin varaan rakentuvan resonoivan johtamisen mallin. Ensinnäkin resonoiva johtaminen tuntee viitekehyksen, jossa se toimii. Toiseksi se ymmärtää kohtaamisten merkityksen johtamisessa. Kolmanneksi se tunnistaa tiedon eri lajit ja ymmärtää niiden merkityksen tavoitteen muodostumiselle.

In the Finnish sport system it is difficult to model such collective goals and to implement goal-connected processes that affect the whole nation. For example, the latest comprehensive Finnish Elite Sport Effort (HUMU) received a lot of criticism. This research tries to shed light on how complex developmental processes like HUMU as a whole really are. At times, it is noticeable that the field of sports lacks a thing called resonance. Without resonance there is a risk that management becomes an end in itself, and this being the case, management has a weak link with management objectives. This research, as most of the modern management research in general, aims to understand the phenomenon behind management. The research question is: How do goals take shape in the field of sports? The reseach presents a further question: How is goal shaping connected to management? Due to the shortage of knowledge in leadership about goals taking shape in our modern complex reality, there is a need to increase understanding about how goals assume shape in the field of sports. This research is based on the phenomenological-hermeneutic tradition. Individuals and their experiences are in main focus. The research was done in a qualitative method by interviewing ten individuals with different roles in the field of sports. Participant observation and case studies also play important roles in this study. The study suggests the unsystematic, multifarious and haphazard nature of the field of sports. There is also an important theme called encounters, which are strongly linked with management. The study presents four ways to understand encounters: as a way of working, as a tool, as a competence, and as an element that connects different levels. The study also presents four ways to understand the individual level of goal shaping: by a step by step process, by an influential experience, act or incident, by individual values, and by a meaningful encounter. These ways affect complex goal-processes that rise up from below the surface of resonance in the field of sports. As a conclusion, the research presents a resonant sport management model that also works as a contribution to the general management research. The model is based on three elements. First, the resonant management knows the context where it is being used. Secondly, it understands the significance and the value of encounters. Last, but not least, it recognizes the types of knowledge and understands their role in goal shaping.