Kotimaisten jääkiekkoseurojen taloudellinen kannattavuus
Lehtonen, Teemu (2017)
Kandidaatintutkielma
Lehtonen, Teemu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701121119
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201701121119
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kotimaisten, Liigassa pelaavien jääkiekkoseurojen taloudellista kannattavuutta, sekä seurojen tulo- ja menorakenteita. Tutkimuksessa tarkastellaan kolmentoista (13) liigaseuran taloudellista toimintaa kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksolla tilinpäätösanalyysin avulla. Tilinpäätösanalyysin aineistona ovat kaikkien liigaseurojen tilinpäätökset vuosilta 2006-2015 ja niiden tulkitsemisen avuksi on laskettu myös tunnuslukuja seurojen kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta.
Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu Liiga-organisaation ja urheiluliiketoiminnan esittelyllä. Osuudessa esitellään myös strategisen urheilujohtamisen erityispiirteitä. Tutkimuksen empiriaosuus koostuu liigaseurojen taloudellisen kannattavuuden analysoinnista. Empiriaosuuden alussa analysoidaan liigaseurojen tulo- ja menoeriä. Tuloeristä kooltaan merkittävimmiksi nousivat sponsori-, pääsylippu- sekä liiketoiminnan muut tulot. Menoeristä suurimmiksi eriksi esiin nousivat henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut. Tilinpäätösten tarkemmassa analyysissä käytiin läpi seurojen kannattavuuteen, vakavaraisuuteen sekä maksuvalmiuteen liittyviä yksityiskohtia ja muutamille valituille seuroille laskettiin tarkasteluajanjakson ajalta tunnusluvut liikevoittoprosentista, omavaraisuusasteesta ja quick ratiosta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat kotimaisten jääkiekkoseurojen pääsääntöisesti kamppailevan liian suurien kulujen kanssa, jolloin tilikausien tulokset painuvatkin usein negatiivisiksi. Seurat jotka onnistuivat pitämään tilikausien muuttuvat kustannuksensa kurissa, solmimaan tuottoisia yhteistyökumppanisopimuksia, houkuttelemaan paljon katsojia kotiotteluihinsa sekä menestymään urheilullisesti, olivat taloudellisesti hyvin kannattavalla pohjalla. Taloudellinen kannattavuus heijastuu myös suoraan liigaseurojen vakavaraisuuteen sekä maksuvalmiuteen. The purpose of this Bachelor’s thesis is to investigate the economics and also expense- and income structures of Finnish ice hockey clubs. This Bachelor’s thesis examines economics of thirteen (13) Finnish ice hockey clubs in ten-year period, with the help of financial statement analysis, between 2006-2015. The data of the financial statement analysis comes from all of the Finnish ice hockey clubs’ financial statements at the ten-year period. The financial statement analysis includes key ratios for profitability, solvency and liquidity.
Thesis’s theory section includes presentations of the Liiga-organization and the business of sport. Section also includes characteristics of strategic sports management. Thesis’s empiricism
consists an analysis of the economics of Finnish ice hockey clubs. At the beginning of the empiricism section expense- and income structures of ice hockey clubs is being analyzed. Most of the ice hockey clubs’ incomes come from the sale of tickets, sponsorships and other operating incomes. Most of the expenses come from personnel expenses and other operating expenses. Closer analysis of the financial statements includes details for profitability, solvency and liquidity of the Finnish ice hockey clubs and calculated key ratios of operating margin, equity ratio and quick ratio for few selected clubs.
The results show that Finnish ice hockey clubs are mainly struggling with expenses that are too high, which leads to negative results of the periods. Clubs that could maintain periods variable costs under control, make lucrative sponsorship deals, attract lots of audience in their games and have athletic success, are in very economically profitable basis. The economic profitability reflects directly to clubs’ solvency and liquidity.
Tutkimuksen teoriaosuus rakentuu Liiga-organisaation ja urheiluliiketoiminnan esittelyllä. Osuudessa esitellään myös strategisen urheilujohtamisen erityispiirteitä. Tutkimuksen empiriaosuus koostuu liigaseurojen taloudellisen kannattavuuden analysoinnista. Empiriaosuuden alussa analysoidaan liigaseurojen tulo- ja menoeriä. Tuloeristä kooltaan merkittävimmiksi nousivat sponsori-, pääsylippu- sekä liiketoiminnan muut tulot. Menoeristä suurimmiksi eriksi esiin nousivat henkilöstökulut ja liiketoiminnan muut kulut. Tilinpäätösten tarkemmassa analyysissä käytiin läpi seurojen kannattavuuteen, vakavaraisuuteen sekä maksuvalmiuteen liittyviä yksityiskohtia ja muutamille valituille seuroille laskettiin tarkasteluajanjakson ajalta tunnusluvut liikevoittoprosentista, omavaraisuusasteesta ja quick ratiosta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat kotimaisten jääkiekkoseurojen pääsääntöisesti kamppailevan liian suurien kulujen kanssa, jolloin tilikausien tulokset painuvatkin usein negatiivisiksi. Seurat jotka onnistuivat pitämään tilikausien muuttuvat kustannuksensa kurissa, solmimaan tuottoisia yhteistyökumppanisopimuksia, houkuttelemaan paljon katsojia kotiotteluihinsa sekä menestymään urheilullisesti, olivat taloudellisesti hyvin kannattavalla pohjalla. Taloudellinen kannattavuus heijastuu myös suoraan liigaseurojen vakavaraisuuteen sekä maksuvalmiuteen.
Thesis’s theory section includes presentations of the Liiga-organization and the business of sport. Section also includes characteristics of strategic sports management. Thesis’s empiricism
consists an analysis of the economics of Finnish ice hockey clubs. At the beginning of the empiricism section expense- and income structures of ice hockey clubs is being analyzed. Most of the ice hockey clubs’ incomes come from the sale of tickets, sponsorships and other operating incomes. Most of the expenses come from personnel expenses and other operating expenses. Closer analysis of the financial statements includes details for profitability, solvency and liquidity of the Finnish ice hockey clubs and calculated key ratios of operating margin, equity ratio and quick ratio for few selected clubs.
The results show that Finnish ice hockey clubs are mainly struggling with expenses that are too high, which leads to negative results of the periods. Clubs that could maintain periods variable costs under control, make lucrative sponsorship deals, attract lots of audience in their games and have athletic success, are in very economically profitable basis. The economic profitability reflects directly to clubs’ solvency and liquidity.