Pankin likviditeettiriskien hallinta

Abstract

Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen viranomaiset ovat uudistaneet rahoitussektorin Basel l-määräyskokoelmia ja riskienvalvonnan keinoja perinpohjaisesti. Uudistuksien tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan rahoitusmarkkinoiden vakaa ja ennalta arvattava toiminta tulevaisuudessa. Uudistuksien lähtökohtana ovat kuitenkin olleet rahoitusmarkkinoiden vakauden kannalta suuret toimijat, joiden kaatumisella olisi merkittäviä seurauksia. Osin tästä syystä uudistunutta säätelyä on kritisoitu liian byrokraattiseksi ja raskaaksi järjestelmäksi pienille pankeille. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla, jotka suoritettiin syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Haastatteluiden avulla kyettiin saamaan hyvä käsitys haastattelujen kohteena olevien pankkien likviditeettiriskien hallinnoinnin periaatteista ja haastateltavien mielipiteistä, kun he pohtivat nykyisenkaltaisesta viranomaissäätelyä ja sen kehitystä.

After the financial crisis started in 2007, the authorities have reformed the Basel I and risk-control measures thoroughly. The main purpose of this reform is to ensure a stable and predictable function of financial market in the future. The origin for that reforms has been the key players, from financial market’s stability perspective, whom fall of might have significant consequences. Partly for this reason, the renewed regulation is criticized for being too bureaucratic and strict for smaller banks. The empirical data has been collected by means of semi-structured interview, which were conducted in the autumn of 2015 and spring of 2016. The interviews made it possible to obtain better understanding of the principles of the subject banks' liquidity risk management and the interviewees' opinions on the existing government regulations and its development.