Indeksirahastojen ja aktiivisten rahastojen menestyminen Suomessa
Eloranta, Olli (2015)
Kandidaatintutkielma
Eloranta, Olli
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704266268
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201704266268
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, ovatko suomalaisille sijoittajille tarkoitetut Eurooppaan sijoittavat aktiiviset osakerahastot menestyneet paremmin kuin vastaavat indeksirahastot ajanjaksona 3.10.2011–6.11.2015. Tutkimuksen tavoite on selvittää, onko sijoittajan kannalta järkevämpää sijoittaa aktiivisesti hallinnoituihin vai passiivisesti hallinnoituihin osakerahastoihin.
Tutkielmassa tutkitaan 16 eri rahastoa, joista kymmenen on aktiivisesti hallinnoituja ja kuusi passiivisesti hallinnoituja osakerahastoja. Tutkimuksessa aineistona toimivat kyseisten rahastojen päivittäiset arvot, jotka haettiin Datastream -tietokannasta. Rahastoja vertailtiin sekä keskenään että vertailuindeksiin nähden eri riskikorjatuilla menestysmittareilla, joita olivat Sharpen luku, Treynorin luku sekä Jensenin alfa. Lisäksi rahastojen keskimääräisiä vuosittaisia tuottoja verrattiin vertailuindeksinä käytetyn STOXX Europe 600 -indeksin tuottoon.
Sekä parhaiten että heikoiten menestyneet rahastot tutkimuksessa ovat aktiivisesti hallinnoituja osakerahastoja Sharpen luvun, Treynorin luvun sekä Jensenin alfan perusteella. Indeksirahastot ovat kaikilta menestysmittareilta katsottuna keskimmäisillä sijoilla. Erot rahastojen välillä ovat kuitenkin pääosin pieniä tarkasteluajanjaksolla.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä siitä, kumpi sijoitusstrategia, aktiivinen vai passiivinen sijoittaminen, on menestyksekkäämpää sijoittajan kannalta. Tutkimuksen voidaan katsoa antavan samansuuntaisia tuloksia kuin aikaisemmat vastaavat tutkimukset. This bachelor’s thesis examines the performance of mutual funds and index funds that invested in European markets during 3.10.2011-6.11.2015. The aim of the thesis is to examine which investing strategy, active or passive, is more successful to investors.
The data is collected from Thomson Reuters Datastream database and it consists of ten actively managed and six passively managed funds. Daily prices of the funds are used in the analysis. The funds are compared both to each other and to the benchmark index STOXX Europe 600. In addition, three risk-adjusted performance measures are used in the analysis. These measures were Sharpe ratio, Treynor ratio and Jensen’s alpha.
The top performing funds are actively managed funds and also the bottom performing funds are actively managed. Results are based on the analysis of the risk-adjusted measures. In general, index funds were ranked in middle positions in the research. However, differences of the performances are mainly small between the funds.
According to the results of this thesis, it is not possible to draw a conclusion which investing strategy, active or passive, is more successful to investors. The results of this thesis can be seen as fairly similar as the previous studies of the subject.
Tutkielmassa tutkitaan 16 eri rahastoa, joista kymmenen on aktiivisesti hallinnoituja ja kuusi passiivisesti hallinnoituja osakerahastoja. Tutkimuksessa aineistona toimivat kyseisten rahastojen päivittäiset arvot, jotka haettiin Datastream -tietokannasta. Rahastoja vertailtiin sekä keskenään että vertailuindeksiin nähden eri riskikorjatuilla menestysmittareilla, joita olivat Sharpen luku, Treynorin luku sekä Jensenin alfa. Lisäksi rahastojen keskimääräisiä vuosittaisia tuottoja verrattiin vertailuindeksinä käytetyn STOXX Europe 600 -indeksin tuottoon.
Sekä parhaiten että heikoiten menestyneet rahastot tutkimuksessa ovat aktiivisesti hallinnoituja osakerahastoja Sharpen luvun, Treynorin luvun sekä Jensenin alfan perusteella. Indeksirahastot ovat kaikilta menestysmittareilta katsottuna keskimmäisillä sijoilla. Erot rahastojen välillä ovat kuitenkin pääosin pieniä tarkasteluajanjaksolla.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä siitä, kumpi sijoitusstrategia, aktiivinen vai passiivinen sijoittaminen, on menestyksekkäämpää sijoittajan kannalta. Tutkimuksen voidaan katsoa antavan samansuuntaisia tuloksia kuin aikaisemmat vastaavat tutkimukset.
The data is collected from Thomson Reuters Datastream database and it consists of ten actively managed and six passively managed funds. Daily prices of the funds are used in the analysis. The funds are compared both to each other and to the benchmark index STOXX Europe 600. In addition, three risk-adjusted performance measures are used in the analysis. These measures were Sharpe ratio, Treynor ratio and Jensen’s alpha.
The top performing funds are actively managed funds and also the bottom performing funds are actively managed. Results are based on the analysis of the risk-adjusted measures. In general, index funds were ranked in middle positions in the research. However, differences of the performances are mainly small between the funds.
According to the results of this thesis, it is not possible to draw a conclusion which investing strategy, active or passive, is more successful to investors. The results of this thesis can be seen as fairly similar as the previous studies of the subject.