New work - new world analysis and empirical illustrations of engagement antecedents in the context of new work
Toth, Ilona (2017)
Pro gradu -tutkielma
Toth, Ilona
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705226697
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705226697
Tiivistelmä
The objective of this master’s thesis was to provide a holistic view of work-related engagement as a construct, and to examine engagement antecedents in the context of new work. Work-related engagement is a measurable state-like psychological condition which is expressed as a positive orientation towards work. Work engagement consists of vigor, dedication, and absorption. Some scholars make a distinction between work engagement and employee engagement in which case the latter is seen as a more comprehensive construct describing also the employee’s personal or occupational relationship with an organization. In this study the context of new work is defined as consisting of heterogeneity of careers, temporary organizing, and atypical work roles, all of which are influenced by digitalization and globalization.
The methodological approach in this study was triangulation of quantitative and qualitative research methods, i.e. mixed methods research. Quantitative survey results were used to find out decisive engagement antecedents in three work profile clusters. Qualitative interview analysis was used to define differences in engagement antecedents between two atypical work roles, those of interdependent teamwork and autonomous expert tasks, and also for exposing positive and negative influences on engagement in the context of new work.
The results of the quantitative study confirmed the role of personal resources and organizational identification as engagement antecedents in expert work roles, and indicated that there are differences in engagement antecedents between expert work profiles. The findings of the qualitative study further corroborated the results of the quantitative study, and in addition revealed new previously unidentified factors leading to engaged behavior, such as curiosity, passion for work, and flexibility. The results and findings of this master’s thesis emphasized the importance of adjusting human resource management practices in organizations towards finding a fit between current and prospective employees and designed work tasks. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva työn imun käsitteestä sekä tutkia työn imun edellytyksiä uuden työn kontekstissa. Työn imu on mitattavissa oleva psykologinen tila, joka ilmenee positiivisena suhtautumisena työhön. Työn imu koostuu innostuksesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Jotkut tutkijat haluavat määritellä työn imun laajemmin ja korostaa työntekijän henkilökohtaista tai ammatillista suhdetta organisaatioon osana työn imua. Tässä tutkimuksessa uuden työn konteksti on määritelty työurien monimuotoisuutena, tilapäisinä työsuhteina ja epätyypillisinä työrooleina, joihin kaikkiin digitalisaatio ja globalisaatio vaikuttavat.
Tämän tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli määrällisen ja laadullisen tutkimuksen triangulaatio eli monimenetelmällinen tutkimusote. Määrällisen kyselytutkimuksen avulla selvitettiin merkityksellisiä työn imun edellytyksiä kolmessa työprofiiliklusterissa. Laadullisen haastattelututkimuksen avulla selvitettiin merkityksellisten työn imun edellytysten eroavaisuuksia kahdessa epätyypillisessä työroolissa, vertaisriippuvaisessa yhteiskehittämisessä ja autonomisessa asiantuntijatyössä. Lisäksi tutkittiin positiivia ja negatiivisia työn imuun vaikuttavia tekijöitä uuden työn kontekstissa.
Tilastolliset analyysit vahvistivat henkilökohtaisten ominaisuuksien ja organisatorisen identifioitumisen merkityksen työn imun edellytyksinä asiantuntijatyössä sekä osoittivat selkeitä eroja työn imun edellytyksissä eri työprofiileissa. Laadullisen haastatteluaineiston analyysi vahvisti tilastollisen analyysin tuloksia. Lisäksi induktiivisella tutkimusotteella löydettiin uusia työn imun edellytyksiä, kuten uteliaisuus, intohimoinen suhtautuminen työhön ja joustavuus. Sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen tulokset tässä pro gradu -työssä painottavat henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muokkaamista siihen suuntaan, että tarjolla olevat työtehtävät ovat yhteensopivia nykyisten ja tulevien työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja arvomaailman kanssa.
The methodological approach in this study was triangulation of quantitative and qualitative research methods, i.e. mixed methods research. Quantitative survey results were used to find out decisive engagement antecedents in three work profile clusters. Qualitative interview analysis was used to define differences in engagement antecedents between two atypical work roles, those of interdependent teamwork and autonomous expert tasks, and also for exposing positive and negative influences on engagement in the context of new work.
The results of the quantitative study confirmed the role of personal resources and organizational identification as engagement antecedents in expert work roles, and indicated that there are differences in engagement antecedents between expert work profiles. The findings of the qualitative study further corroborated the results of the quantitative study, and in addition revealed new previously unidentified factors leading to engaged behavior, such as curiosity, passion for work, and flexibility. The results and findings of this master’s thesis emphasized the importance of adjusting human resource management practices in organizations towards finding a fit between current and prospective employees and designed work tasks.
Tämän tutkimuksen metodologinen lähestymistapa oli määrällisen ja laadullisen tutkimuksen triangulaatio eli monimenetelmällinen tutkimusote. Määrällisen kyselytutkimuksen avulla selvitettiin merkityksellisiä työn imun edellytyksiä kolmessa työprofiiliklusterissa. Laadullisen haastattelututkimuksen avulla selvitettiin merkityksellisten työn imun edellytysten eroavaisuuksia kahdessa epätyypillisessä työroolissa, vertaisriippuvaisessa yhteiskehittämisessä ja autonomisessa asiantuntijatyössä. Lisäksi tutkittiin positiivia ja negatiivisia työn imuun vaikuttavia tekijöitä uuden työn kontekstissa.
Tilastolliset analyysit vahvistivat henkilökohtaisten ominaisuuksien ja organisatorisen identifioitumisen merkityksen työn imun edellytyksinä asiantuntijatyössä sekä osoittivat selkeitä eroja työn imun edellytyksissä eri työprofiileissa. Laadullisen haastatteluaineiston analyysi vahvisti tilastollisen analyysin tuloksia. Lisäksi induktiivisella tutkimusotteella löydettiin uusia työn imun edellytyksiä, kuten uteliaisuus, intohimoinen suhtautuminen työhön ja joustavuus. Sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen tulokset tässä pro gradu -työssä painottavat henkilöstöjohtamisen käytäntöjen muokkaamista siihen suuntaan, että tarjolla olevat työtehtävät ovat yhteensopivia nykyisten ja tulevien työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien ja arvomaailman kanssa.
