Happipolttotekniikan valmiusaste, kustannukset ja rooli hiilidioksidin talteenotossa

Abstract

Tämän kandidaatintyön aiheena on happipolttotekniikka, joka on yksi kolmesta voimalaitosten ja teollisuuden käyttöön kehitetyistä hiilidioksidin talteenottomenetelmistä. Työn tavoitteena on selvittää happipolttotekniikan valmiusaste, kannattavuus ja rooli hiilidioksidin talteenottoteknologiana. Työ on kirjallisuustutkimus, jossa lähdeaineiston kriteerinä pidettiin vuosia 2012–2017 lukuun ottamatta muutamaa vanhempaa lähdettä, joiden tieto on kuitenkin yhä ajantasaista. Teknologian valmiusasteen arviointiasteikolla 1–9 happipoltto tavoittelee tällä hetkellä valmiusastetta 8, jossa teknologia tulee todistaa toimivaksi kaupallisessa mittakaavassa. Tällä hetkellä suuret happipoltto–projektit ovat kuitenkin joko suunnittelun alkuvaiheessa tai niitä on lykätty muun muassa puuttuvan rahoituksen vuoksi. Happipolttoon investoiminen ei tällä hetkellä kannata, koska hiilidioksidin päästöoikeuden hinta on niin alhainen, että voimalaitosten on edullisempaa ostaa päästöoikeuksia kuin sijoittaa happipolttoon ja maksaa hiilidioksidin talteenotosta aiheutuva kustannus. Tutkimusten arvioiden mukaan happipolttotekniikka on myönteisesti kilpailukykyinen muiden hiilidioksidin talteenottoteknologioiden kanssa. Tämän perusteella voidaan olettaa, että happipolttoa tultaisiin hyödyntämään hiilidioksidin talteenotossa, kunhan tekniikka saadaan kaupallistettua. Happipolton roolin suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida. Teknisen valmiuden lisäksi happipolton rooliin talteenottoteknologiana vaikuttavat taloudelliset kannustimet, poliittinen tahto ja hiilidioksidin talteenottomenetelmien yleinen hyväksyntä.