Kolmannen osapuolen tuotevastuu elinkeinonharjoittajien välisissä sopimuksissa
Kaprio, Tiina (2017)
Pro gradu -tutkielma
Kaprio, Tiina
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708238187
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708238187
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli selvittää kolmannen osapuolen vastuuta elinkeinonharjoittajien välisissä tuotevastuutilanteissa. Tutkielmassa käsiteltiin sopimussuhteen ulkopuolista tuotevastuuta. Tutkielmassa tuotevastuuta tarkasteltiin tilanteessa, jossa tuote ei vastaa sovittua ja tästä vastuussa oleva taho on kolmas osapuoli, joka on valmistaja tai rinnastettavissa valmistajaan. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimus oli case-tutkimus. Tutkimuksessa perehdyttiin caseen sekä neljään eri oikeustapaukseen, jotka käsittelevät tutkimusaihetta. Tutkimuksessa käsiteltiin case-yritykseltä saatuja Teknologiateollisuus ry:n ja Orgalimen yleisiä sopimusehtoja. Yleisistä sopimusehdoista tarkastelun kohteena olivat kolme yleistä sopimusehtoa, jotka koskevat kolmatta osapuolta. Tutkimuksessa mukana olevat oikeustapaukset kerättiin tutkimukseen
asiasanahaulla lakitietopalvelusta (Edilex) ja oikeudellisen aineiston palvelusta (Finlex). Tutkimuksessa hyödynnettiin myös oikeus- ja lakitekstejä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kolmannen osapuolen on mahdollista päätyä elinkeinonharjoittajien välisissä tuotevastuutilanteissa korvausvelvolliseksi. Kolmas osapuoli voidaan tuomita korvausvastuuseen muun muassa vahingonkärsineen kyetessä näyttämään todeksi vahinko, tuotteen vajanainen turvallisuus sekä vajanaisen turvallisuuden ja vahingon keskinäinen syy-yhteys. Lisäksi vahinkojen lukeminen esimerkiksi kauppalain mukaan tietyksi vahinkolajiksi, kuten välittömäksi vahingoksi, voi olla ratkaiseva peruste kolmannen osapuolen tuomitsemiseksi korvausvastuuseen. Kolmas osapuoli voidaan tuomita korvausvastuuseen myös esimerkiksi tuottamuksensa perusteella. Kahden osapuolen ei ole mahdollista sopia asioista kolmannen osapuolen puolesta. Näin ollen sopimuksissa ei ole mahdollista määritellä kolmannen osapuolen vastuuta. Sopimuksen osaksi luettavista yleisistä sopimusehdoista voidaan todeta, että yleiset sopimusehdot ovat merkittävässä asemassa esimerkiksi silloin, kun halutaan rajata ja siirtää vastuuta kolmansille koituvista vahingoista jollekin tietylle osapuolelle. The aim of this study was to examine the liability of a third party in product liability disputes between private traders focusing on non-contractual product liability. Product liability was researched in a situation where the product is not as agreed and a third party – the manufacturer or an entity comparable to one – is responsible for the deficiencies. The study was a qualitative case study. One case and four legal cases related to the subject of study were examined. The study discusses the general contractual conditions between Technology Industries of Finland and Orgalime, provided by the case company. Specifically, the study examines three general conditions that concern third parties. The legal cases included in the study were collected by searching with keywords from the Finnish online legal databases Edilex and Finlex. The study also utilized legislative and jurisprudential texts.
Based on the study it can be inferred that it is possible for a third party to be liable for damages in product liability disputes between private traders. A third party can be ordered to pay damages, for example, in situations where the injured party is capable of proving the injury or damage, the defect in the product as well as the causal relationship between the defect and the injury or damage. Additionally, treating the damages as a certain type of damage, for example as direct loss, can be a decisive factor in ordering a third party to pay damages. A third party can also be ordered to pay damages due to negligence. Two parties cannot agree on matters on behalf of a third party. As such, it is not possible to define third party liability within a contract. The general conditions, treated as a part of the contract, can be seen as significant in situations when, for example, the contracting parties wish to limit or transfer the liability on damages caused to a third party to a certain party.
asiasanahaulla lakitietopalvelusta (Edilex) ja oikeudellisen aineiston palvelusta (Finlex). Tutkimuksessa hyödynnettiin myös oikeus- ja lakitekstejä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kolmannen osapuolen on mahdollista päätyä elinkeinonharjoittajien välisissä tuotevastuutilanteissa korvausvelvolliseksi. Kolmas osapuoli voidaan tuomita korvausvastuuseen muun muassa vahingonkärsineen kyetessä näyttämään todeksi vahinko, tuotteen vajanainen turvallisuus sekä vajanaisen turvallisuuden ja vahingon keskinäinen syy-yhteys. Lisäksi vahinkojen lukeminen esimerkiksi kauppalain mukaan tietyksi vahinkolajiksi, kuten välittömäksi vahingoksi, voi olla ratkaiseva peruste kolmannen osapuolen tuomitsemiseksi korvausvastuuseen. Kolmas osapuoli voidaan tuomita korvausvastuuseen myös esimerkiksi tuottamuksensa perusteella. Kahden osapuolen ei ole mahdollista sopia asioista kolmannen osapuolen puolesta. Näin ollen sopimuksissa ei ole mahdollista määritellä kolmannen osapuolen vastuuta. Sopimuksen osaksi luettavista yleisistä sopimusehdoista voidaan todeta, että yleiset sopimusehdot ovat merkittävässä asemassa esimerkiksi silloin, kun halutaan rajata ja siirtää vastuuta kolmansille koituvista vahingoista jollekin tietylle osapuolelle.
Based on the study it can be inferred that it is possible for a third party to be liable for damages in product liability disputes between private traders. A third party can be ordered to pay damages, for example, in situations where the injured party is capable of proving the injury or damage, the defect in the product as well as the causal relationship between the defect and the injury or damage. Additionally, treating the damages as a certain type of damage, for example as direct loss, can be a decisive factor in ordering a third party to pay damages. A third party can also be ordered to pay damages due to negligence. Two parties cannot agree on matters on behalf of a third party. As such, it is not possible to define third party liability within a contract. The general conditions, treated as a part of the contract, can be seen as significant in situations when, for example, the contracting parties wish to limit or transfer the liability on damages caused to a third party to a certain party.