Riskienarviointi maaperän ja pohjaveden pilaantumisen kannalta merkityksellisten vaarallisten aineiden tunnistamiseksi
Vesala, Laura (2017)
Diplomityö
Vesala, Laura
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017121955966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017121955966
Tiivistelmä
Perustilaselvityksen tarvearviointi velvoittaa teollisuuspäästödirektiivin alaisia laitoksia selvittämään, onko tuotantolaitoksella käytössään maaperän tai pohjaveden tilaan vaikuttavia merkityksellisiä vaarallisia aineita. Aineiden tunnistaminen johtaa laitosalueen perustilan määrittämistä ympäristöteknisin tutkimuksin. Pitoisuuksien merkittävä nousu velvoittaa toiminnanharjoittajaa saattamaan ympäristön tilan perustilaselvityshetken tasolle toiminnan päättyessä.
Tässä diplomityössä tehdään perustilaselvityksen tarvearviointi yritykselle, joka lukeutuu direktiivilaitoksiin orgaanisten liuottimien käytön perusteella. Merkityksellisten vaarallisten aineiden tunnistaminen tehdään pääasiassa päästöriskienarvioinnin perusteella. Työssä käydään läpi tunnetuimpia riskienarviointimenetelmiä sekä pohditaan aineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien osuutta aineiden valinnassa. Riskienarvioinnissa käytetään HAZSCANmenetelmää, jota sovelletaan tunnistamaan maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia päästöriskejä. Työssä huomioidaan myös laitosalueen aiemmat pilaavat toiminnat, sammutusjätevedet, sekä tuotantolaitoksen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mitkä eivät kuitenkaan suoraan vaikuta merkityksellisten vaarallisten aineiden valintaan. Tulosten perusteella tuotantolaitoksen alueelta on määritettävä perustila. Osa tunnistetuista merkityksellisistä vaarallisista aineista ovat seoksia, jotka vaativat edelleen tarkastelua, mitä komponentteja ympäristöteknisissä tutkimuksissa voidaan määrittää analyysitekniikan rajoissa.
Jatkotutkimusaiheena on selvittää, miten merkityksellisten vaarallisten aineiden valintaa on painotettu tehdyissä perustilaselvityksen tarvearvioinneissa ja missä tapauksissa on voitu todeta, ettei varsinaiselle perustilaselvitykselle ole tarvetta. Organizations in sectors of industry under Industrial Emissions Directive (IED) remit are required to prepare an installation-specific baseline report on soil and groundwater contamination for purposes of later assessment if the installation will use, produce, or release certain hazardous substances. Where activities will involve ‘relevant hazardous substances’, the operator is obliged to determine the levels and nature of plant-area contamination via quantitative measurements. Once a site’s use is discontinued, the operator must restore the site to the state described in the baseline report if significant pollution has taken place.
The master’s thesis offers a case study of assessing whether a baseline report is warranted under the IED for a particular installation using organic solvents. The relevant hazardous substances were identified primarily via risk assessment related to chemical leaks. Background is given on commonly used risk-assessment methods, and the pertinence of the substances’ physical and chemical properties is discussed. Risks of soil and groundwater contamination were identified with the HAZSCAN method. Also, past activities on the site were considered, as were firefighting water runoff and the site’s location in relation to groundwater areas important for water supply; none of these factors were found to affect which hazardous substances are relevant.
Results indicate that preparation of a baseline report is required for the installation in the case study. The relevant hazardous substances are partly mixtures, and further consideration is needed with regard to analysis of the soil and groundwater samples. It is recommended that research be conducted into the practices employed to identify the relevant hazardous substances for purposes of baseline reports submitted thus far, and future studies could explore what situations have been deemed to indicate that a baseline report is not needed.
Tässä diplomityössä tehdään perustilaselvityksen tarvearviointi yritykselle, joka lukeutuu direktiivilaitoksiin orgaanisten liuottimien käytön perusteella. Merkityksellisten vaarallisten aineiden tunnistaminen tehdään pääasiassa päästöriskienarvioinnin perusteella. Työssä käydään läpi tunnetuimpia riskienarviointimenetelmiä sekä pohditaan aineiden fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien osuutta aineiden valinnassa. Riskienarvioinnissa käytetään HAZSCANmenetelmää, jota sovelletaan tunnistamaan maaperään ja pohjaveteen kohdistuvia päästöriskejä. Työssä huomioidaan myös laitosalueen aiemmat pilaavat toiminnat, sammutusjätevedet, sekä tuotantolaitoksen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mitkä eivät kuitenkaan suoraan vaikuta merkityksellisten vaarallisten aineiden valintaan. Tulosten perusteella tuotantolaitoksen alueelta on määritettävä perustila. Osa tunnistetuista merkityksellisistä vaarallisista aineista ovat seoksia, jotka vaativat edelleen tarkastelua, mitä komponentteja ympäristöteknisissä tutkimuksissa voidaan määrittää analyysitekniikan rajoissa.
Jatkotutkimusaiheena on selvittää, miten merkityksellisten vaarallisten aineiden valintaa on painotettu tehdyissä perustilaselvityksen tarvearvioinneissa ja missä tapauksissa on voitu todeta, ettei varsinaiselle perustilaselvitykselle ole tarvetta.
The master’s thesis offers a case study of assessing whether a baseline report is warranted under the IED for a particular installation using organic solvents. The relevant hazardous substances were identified primarily via risk assessment related to chemical leaks. Background is given on commonly used risk-assessment methods, and the pertinence of the substances’ physical and chemical properties is discussed. Risks of soil and groundwater contamination were identified with the HAZSCAN method. Also, past activities on the site were considered, as were firefighting water runoff and the site’s location in relation to groundwater areas important for water supply; none of these factors were found to affect which hazardous substances are relevant.
Results indicate that preparation of a baseline report is required for the installation in the case study. The relevant hazardous substances are partly mixtures, and further consideration is needed with regard to analysis of the soil and groundwater samples. It is recommended that research be conducted into the practices employed to identify the relevant hazardous substances for purposes of baseline reports submitted thus far, and future studies could explore what situations have been deemed to indicate that a baseline report is not needed.