Kestävän ruoankulutuksen yleistymisen esteet Suomessa

Abstract

Kandidaatintyössä tutkittiin ekologisesti kestävien ruokavalintojen tekemisen esteitä suomalaisen kuluttajan näkökulmasta. Työn teoriaosassa tarkasteltiin kestävää kulutusta ja sen teorioita, ruoantuotannon ympäristövaikutuksia ja kestävää ruoantuotantoa. Empiirisessä osassa käsiteltiin kestävien ruokavalintojen tekemisen esteitä ja esteiden muutoksia viimeisten vuosien aikana. Ekologisesti kestävä toiminta kattaa nykyihmisten hyvinvoinnin maapallon sietokyvyn rajat huomioiden eikä vaaranna tulevaisuuden sukupolvien hyvinvointia. Ruoantuotannon suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät alkutuotannosta. Maatalouden ympäristövaikutuksissa huomioitiin ilma- ja vesistöpäästöt, maaperän eroosio ja saastuminen sekä luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Kestävässä ruokavaliossa käytetään mahdollisimman paljon luonnon valolla ja lämmöllä tuotettuja luomukasviksia sekä käytetyt eläinkunnan tuotteet on tuotettu kestävien periaatteiden mukaisesti. Ruoka on tuotettu energiatehokkaasti ja ruokahävikki on pyritty minimoimaan. Kestävien ruokavalintojen tekemisen esteiden ajallisia muutoksia tarkasteltiin rahan kulutuksena ruokaan, luomun myynnin, lihan kulutuksen, ruokatrendien ja ruokahävikin muutoksina. Kestävien ruokavalintojen tekemisen merkittävimmiksi esteiksi osoittautuivat tiedon vähyys, kestävämpien tuotteiden korkeat hinnat ja huono saatavuus, kuluttajien välinpitämättömyys ja kiire sekä lihan ja maitotuotteiden vahva merkitys ruokakulttuurissa. Tutkimustulokset osoittivat, että rahaa käytettiin enemmän ruokaan, josta voitiin päätellä kulutuksen kasvaneen, vaikka rahan kulutuksen kasvulla voi olla muitakin syitä. Lihan kulutus ja luomun myynti oli kasvanut ja hävikki oli 80-100 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Tietoisuus ruoan kestävyydestä on kasvanut, mutta se ei näy vielä yksilöiden ruokavalinnoissa.