Johdon laskentatoimen käytännöt suomalaisissa elintarvikealan pk-yrityksissä
Ylönen, Artturi (2017)
Kandidaatintutkielma
Ylönen, Artturi
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801081128
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201801081128
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten elintarvikealalla toimivien pk-yritysten johdon laskentatoimen käytäntöjä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia johdon laskentatoimen keinoja tutkittavat yritykset käyttävät osana strategista päätöksentekoa. Tämän lisäksi tutkimuksen mielenkiinto kohdistuu strategisessa päätöksenteossa käytettyyn informaatioon sekä käytetyn tiedon keräämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolmen eri yrityksen talouspäällikköä, jotka vastasivat kysymyksiin edustamiensa yritysten näkökulmasta. Haastateltavilta kysyttiin kysymyksiä liittyen yritykseen, toimintaympäristöön ja yrityksen talousjohtamiseen. Kysymykset olivat johdettu tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, jossa yhteen oli saatettu kontingenssiteoria ja Upper echelon –teoria. Tutkielmassa perehdyttiin myös johdon laskentatoimen teoriaan ja erilaisten käytäntöjen ominaisuuksiin. Näiden tietojen pohjalta haastatteluiden tuloksia pystyttiin analysoimaan ja vertaamaan aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen suuntaan, että haastateltavien yritysten johdon laskentatoimen keinot olivat perinteisiä, joskin pieniä strategisia vivahteita näistä käytänteistä myöskin löytyi. Tulokset ovat linjassa aiempiin tutkimuksiin. Tulosten mukaan talouspäällikön koulutustaso näyttäisi olevan selkein yksittäinen muuttuja, jolla on yhteys johdon laskentatoimen kehittyneisyyteen. Tulokset kertovat myös, että strategisessa päätöksenteossa käytetty informaatio on pääosin kerätty yrityksen sisältä, mutta kerätyn informaation sisältö yritysten välillä on hyvin vaihtelevaa. The purpose of this thesis is to examine the management accounting practices of Finnish food industry SMEs. The aim of this paper is to identify what kind of management accounting tools companies utilise as a part of strategic decision making. In addition, this research also focuses on how information is collected and used for strategic decision making. This research was conducted through qualitative research methods and the material was collected from theme interviews. Three financial managers participated in the study as interviewees. These individuals answered questions and provided information from the point of view the companies they represent. The interviewees were questioned about their companies, the operating environments and financial management. The questions were derived from the theoretical framework of the study; in which the contingent theory and the Upper Echelon theory are combined. Furthermore, this thesis considers the theory of management accounting and the characteristics of various management accounting practices in order to analyze and compare the results of the interviews with - previous research results. The result of the study would conclude that the used accounting methods were rather traditional in the interviewed companies, although small strategic nuances of these practices were also identified. The results are in line with previous studies. According to the results, the level of education of a financial manager seems to be the clearest single variable that has a connection on the sophistication of management accounting. The results also indicate that the information used in strategic decision-making is mainly collected from within the company, but the content of the collected information between companies is greatly varied.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kolmen eri yrityksen talouspäällikköä, jotka vastasivat kysymyksiin edustamiensa yritysten näkökulmasta. Haastateltavilta kysyttiin kysymyksiä liittyen yritykseen, toimintaympäristöön ja yrityksen talousjohtamiseen. Kysymykset olivat johdettu tutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä, jossa yhteen oli saatettu kontingenssiteoria ja Upper echelon –teoria. Tutkielmassa perehdyttiin myös johdon laskentatoimen teoriaan ja erilaisten käytäntöjen ominaisuuksiin. Näiden tietojen pohjalta haastatteluiden tuloksia pystyttiin analysoimaan ja vertaamaan aikaisempiin tutkimustuloksiin.
Tutkimuksen tulokset viittaisivat siihen suuntaan, että haastateltavien yritysten johdon laskentatoimen keinot olivat perinteisiä, joskin pieniä strategisia vivahteita näistä käytänteistä myöskin löytyi. Tulokset ovat linjassa aiempiin tutkimuksiin. Tulosten mukaan talouspäällikön koulutustaso näyttäisi olevan selkein yksittäinen muuttuja, jolla on yhteys johdon laskentatoimen kehittyneisyyteen. Tulokset kertovat myös, että strategisessa päätöksenteossa käytetty informaatio on pääosin kerätty yrityksen sisältä, mutta kerätyn informaation sisältö yritysten välillä on hyvin vaihtelevaa.