Yrittäjyys osana ylioppilaskirjoituksia - "Nii eiks sen vois vetää joko tosi filosofiseks, tai sit iha vaa tosi niinku kuivaa yhteiskuntaoppia?"
Hautala, Saara (2018)
Pro gradu -tutkielma
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802163469
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201802163469
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia, miten yrittäjyyttä tulisi kysyä ylioppilaskirjoituksissa, mikäli se olisi osa ylioppilastutkintoa. Lisäksi tutkielmassa analysoitiin lukion opiskelijoiden, opettajien sekä rehtorien näkemyksiä yrittäjyydestä ja yrittäjyyden roolista lukiokoulutuksessa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työelämässä tarvitaan innovatiivista otetta, yrittäjämäisiä taitoja ja ominaisuuksia sekä ennen kaikkea yrittäjämäistä asennetta. Näitä osa-alueita pyritään edistämään yrittäjyyskasvatuksella, jolla on jo vakiintunut asema eri kouluasteilla. Lukiossa yrittäjyys kuuluu oppiainerajat ylittävään Aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä -aihekokonaisuuteen, eli yrittäjyyttä tulisi tuoda esille kaikissa lukion oppiaineissa.
Tutkielmassa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin ryhmähaastatteluiden avulla. Ryhmät koostuivat luonnontiede-, matematiikka- ja taidepainotteisen sekä yrittäjyys- ja liikuntapainotteisen lukion opiskelijoista, opettajista ja rehtoreista. Ryhmähaastatteluiden avulla vastauksia pystyttiin vertailemaan sekä lukion painotuksen, että haastateltavien roolien perusteella.
Tulokset osoittivat, että ryhmillä on varsin vaihtelevat näkemykset yrittäjyydestä. Opettajat ja rehtorit kokivat yrittäjyyden enemmän yrittäjämäisenä asenteena ja yritteliäisyytenä, kun taas opiskelijat kokivat yrittäjyyden liiketoimintana ja konkreettisena tekemisenä. Äidinkieli nousi oppiaineena yllättävästi esiin ja suurin osa ryhmistä oli valmis sisällyttämään yrittäjyyden osaksi äidinkielen ylioppilaskoetta. Kautta linjan yrittäjyyden rooli lukio-opetuksessa koettiin erittäin vähäisenä. Haastateltavien mielestä yrittäjyys tulisi jatkossa nähdä kokonaisvaltaisena toimintana, joka sisältää oikeaa yrittäjämäistä tekemistä ja tiimityöskentelyä.
Kaiken kaikkiaan tämä tutkielma osoitti, että lukiokoulutus tarvitsee selkeät päämäärät ja tavoitteet yrittäjyyden opettamiselle. Yrittäjyyteen liittyvän termistön avaaminen, opiskelijoiden osallistaminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen ovat tärkeässä asemassa yrittäjyyden toteutumisessa lukio-opetuksessa. Samalla byrokratian ja säännösten tulee pysyä kehityksessä mukana ja tukea lukioita yrittäjyyden toteuttamisessa. The objective of this master's thesis was to investigate how entrepreneurship should be asked in the Matriculation Examination just as if it was part of it. In addition, this thesis analysed how students, teachers and headmasters of upper secondary schools view entrepreneurship and its role in the education. In a fast-growing world, it is necessary to possess an innovative mindset, entrepreneurial skills but above all, an entrepreneurial behaviour. Entrepreneurship education aims at improving these former attitudes and has already an established role at different educational levels. In all upper secondary schools, entrepreneurship is part of the entire curriculum. Indeed, it plays a role in the education system and even has a module called "Active citizenship, entrepreneurship and working life". Therefore, entrepreneurship should be included in every subject.
A qualitative research method was used in this thesis and the material was acquired through various group interviews. The groups were consisting of students, teachers and headmasters of two upper secondary schools. The first had an emphasis on sciences: natural sciences, mathematics and arts. The second one was more focused on entrepreneurship and sports. With the two results collected, many comparisions were made between the field of study of the two schools and the different interviewees.
The results indicated that the groups had different views about entrepreneurship. The teachers and the headmasters saw entrepreneurship more as an attitude and behaviour. On the contrary, the students saw entrepreneurship more as a business activity and concrete actions. Another result that was surprising, was more about the Finnish and literature´s subject. Indeed, the vast majority of the groups decided to include entrepreneurship within this particular examination. From the results received, entrepreneurship was considered to have a minor role in the upper secondary schools. However, the interviewees thought that in the future, entrepreneurship should be seen more as an holistic activity with realistic entrepreneurial operations and teamwork.
To conclude, this thesis indicated that the upper secondary education needs clearer objectives to teach entrepreneurship. Clarifying its terminology, involving the students and setting mutual goals have an important role in the development of entrepreneurship. At the same time, the bureaucracy and the external regulations must support upper secondary schools with teaching entrepreneurship.
Tutkielmassa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja aineisto kerättiin ryhmähaastatteluiden avulla. Ryhmät koostuivat luonnontiede-, matematiikka- ja taidepainotteisen sekä yrittäjyys- ja liikuntapainotteisen lukion opiskelijoista, opettajista ja rehtoreista. Ryhmähaastatteluiden avulla vastauksia pystyttiin vertailemaan sekä lukion painotuksen, että haastateltavien roolien perusteella.
Tulokset osoittivat, että ryhmillä on varsin vaihtelevat näkemykset yrittäjyydestä. Opettajat ja rehtorit kokivat yrittäjyyden enemmän yrittäjämäisenä asenteena ja yritteliäisyytenä, kun taas opiskelijat kokivat yrittäjyyden liiketoimintana ja konkreettisena tekemisenä. Äidinkieli nousi oppiaineena yllättävästi esiin ja suurin osa ryhmistä oli valmis sisällyttämään yrittäjyyden osaksi äidinkielen ylioppilaskoetta. Kautta linjan yrittäjyyden rooli lukio-opetuksessa koettiin erittäin vähäisenä. Haastateltavien mielestä yrittäjyys tulisi jatkossa nähdä kokonaisvaltaisena toimintana, joka sisältää oikeaa yrittäjämäistä tekemistä ja tiimityöskentelyä.
Kaiken kaikkiaan tämä tutkielma osoitti, että lukiokoulutus tarvitsee selkeät päämäärät ja tavoitteet yrittäjyyden opettamiselle. Yrittäjyyteen liittyvän termistön avaaminen, opiskelijoiden osallistaminen ja yhteisten tavoitteiden asettaminen ovat tärkeässä asemassa yrittäjyyden toteutumisessa lukio-opetuksessa. Samalla byrokratian ja säännösten tulee pysyä kehityksessä mukana ja tukea lukioita yrittäjyyden toteuttamisessa.
A qualitative research method was used in this thesis and the material was acquired through various group interviews. The groups were consisting of students, teachers and headmasters of two upper secondary schools. The first had an emphasis on sciences: natural sciences, mathematics and arts. The second one was more focused on entrepreneurship and sports. With the two results collected, many comparisions were made between the field of study of the two schools and the different interviewees.
The results indicated that the groups had different views about entrepreneurship. The teachers and the headmasters saw entrepreneurship more as an attitude and behaviour. On the contrary, the students saw entrepreneurship more as a business activity and concrete actions. Another result that was surprising, was more about the Finnish and literature´s subject. Indeed, the vast majority of the groups decided to include entrepreneurship within this particular examination. From the results received, entrepreneurship was considered to have a minor role in the upper secondary schools. However, the interviewees thought that in the future, entrepreneurship should be seen more as an holistic activity with realistic entrepreneurial operations and teamwork.
To conclude, this thesis indicated that the upper secondary education needs clearer objectives to teach entrepreneurship. Clarifying its terminology, involving the students and setting mutual goals have an important role in the development of entrepreneurship. At the same time, the bureaucracy and the external regulations must support upper secondary schools with teaching entrepreneurship.