Mekaanisen jätteenkäsittelyprosessin rejektien jatkojalostusmahdollisuudet vesierotustekniikalla

Abstract

Mekaanisessa jätteenkäsittelyssä muodostuvien metallijakeiden arvo on sitä suurempi mitä puhtaampia jakeet ovat, ja toisaalta prosessissa muodostuvien rejektien käsittelykustannukset ovat sitä korkeammat mitä sekalaisempi rejektin koostumus on. Jätteenkäsittelyn erottelutehokkuuden parantamiseen ajavat myös jätteenkäsittelyä koskevan lainsäädännön kiristyminen ja korkeat jätteen kierrätystavoitteet. Tässä työssä tarkastellaan tavanomaisesta jätteestä kierrätyspolttoainetta valmistavassa mekaanisessa jätteenkäsittelyssä muodostuvien ilmaluokittimen raskasjakeen sekä magneetti- ja pyörrevirtaerottimien metallijakeiden puhtauden parantamista vesierottelutekniikalla. Vesierotuksen soveltumista arvioidaan selvittämällä jakeiden sisältämien vettä tiheämpien materiaalien putoamisnopeus vedessä kokeellisesti ja laskemalla. Saatujen nopeustulosten perusteella vesierottelulla voitaisiin osin erotella kelluvien ja uppoavien materiaalien lisäksi myös jakeiden uppoavia materiaaleja eri jakeisiin. Kappaleiden muodon ja koon suuri vaihtelu heikentää uppoavien materiaalien tiheyteen perustuvan erottelun tarkkuutta. Tulosten perusteella vesierottelu soveltuu paremmin raskasjakeen kuin metallijakeiden jatkokäsittelyyn.

The value of metallic fraction of mechanical waste treatment is the higher the more pure the fraction is. On the other hand, further treatment of the process rejects is more expensive if the reject contains great variety of different materials. The separation efficiency of mechanical waste treatment grows more important as the concerning legislation becomes stricter and the waste recycling goals are higher. The goal of this Master’s Thesis is to examine the potential of wet separation in improving the purity of the heavy reject of the air classifier and the metallic fractions of magnet and eddy current separators of a mechanical waste treatment process where solid recovered fuel is produced from conventional waste. The potential is evaluated by determining the experimental and the calculated in-water falling velocities of the reject materials, which have higher density than water. The acquired falling velocities suggest that in addition to separating the fractions based on whether they sink or float, the sinking materials can be separated into different fractions by wet separation. The great variation of shape and size of the particles to be separated can cause difficulties in separation based on the material densities. According to the results, the air classifier heavy reject has better potential for wet separation than the metallic fractions.