Kohti työhyvinvointia tukevaa esimiestyötä

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ne esimiehen käytännöt, jotka tukevat asiantuntijatyötä tekevän henkilön työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena Lappeenrannan perusopetuksessa. Tutkimuksessa analysoitavaa aineistoa kerättiin kahdella tavalla: avoimella kirjallisella kysymyksellä ja haastatteluilla. Avoimet vastaukset kerättiin organisaatiossa toteutetun henkilöstökyselyn avulla ja haastattelut toteutettiin haastattelemalla yksilöhaastatteluina niitä esimiehiä, joiden organisaatiossa työhyvinvoinnin taso oli korkealla. Lisäksi näissä samoissa organisaatioissa toteutettiin pienryhmähaastattelut, joihin osallistui 3-5 henkilöstön edustajaa kyseisestä organisaatiosta.

Tutkimuksen perusteella esimies voi vaikuttaa henkilökunnan kokemukseen työhyvinvoinnista monin keinoin. Esimies vaikuttaa asiantuntijan työhyvinvointiin sekä psyykkisen työhyvinvoinnin että sosiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Esimiehen käytännöt heijastuvat asiantuntijan työhyvinvointiin kuuden osa-alueen kautta, jotka ovat selkeä suunta, riittävät resurssit, kehittymismahdollisuudet, kokemus arvostuksesta ja merkityksestä, kokemus luottamuksesta, tuesta ja turvallisuudesta ja kokemus hyvästä ilmapiiristä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta kolmen esimiehen käytännön olevan avainasemassa asiantuntijan työhyvinvoinnin kannalta. Nämä käytännöt on kiteytetty seuraavanlaisiin suosituksiin:

1. Järjestä arkeen rakenteet läsnäololle. 2. Auta asiantuntijaa kohtaamaan arjen haasteet ratkaisukeskeisesti. 3. Ole oikeudenmukainen ja avoin.

The aim of this study was to examine the leadership practices that increase the occupational wellbeing of specialists. The study was executed as a qualitative research, by examining organizations of primary education in Lappeenranta. The empirical material was conducted by questionnaires and interviews. The answers were collected by using an employee survey consisting of openended questions, and the interviews were executed by interviewing the managers whose organizations had the highest rate in occupational well-being. In these organizations focus-group interviews were conducted as well, in which three to five representatives of its personnel were present.

The research indicates that there is a connection between the management’s leadership practices and the specialists’ occupational well-being, with managers having an important impact in how both psychological and social well-being is experienced. According to the research, leadership practices that support occupational well-being can be separated into six parts; having a clear vision, sufficient resources and development opportunities, as well as the experience of respect, trust, and a positive atmosphere. In conclusion, the three most valuable leadership practices which contribute to occupational well-being can be comprised into the following instructions:

1. Make time for employees and be present. 2. Help specialists face challenges in a solution oriented manner. 3. Be fair and open.