Primäärienergian ja sähkön hankinta Suomessa 2030

Abstract

Työn tavoitteena on arvioida primäärienergian ja sähkön hankintaa Suomessa 2030. Lisäksi työssä selvitetään Suomen energiastrategiaan vaikuttavat ilmasto- ja energiatavoitteet ja arvioidaan niiden vaikutuksia energian ja sähkön hankintaan ja loppukulutukseen. Työssä käytetään työ- ja elinkeinoministeriön, Tilastokeskuksen ja hallituksen julkaisuja lähteinä. TEM on käyttänyt energiajärjestelmämallinnusta energian tuotannon ja kulutuksen sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja niiden vähennysteknologioiden mallintamiseen (Valtioneuvoston kanslia 2017, 13). Energiajärjestelmämallinnuksen avulla on mallinnettu skenaariot, joilla voidaan arvioida energian hankinnan rakennetta vuonna 2030. Työssä selvitetään Suomelle asetetut tavoitteet ja se, kuinka skenaariot toteutuvat eri politiikankeinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön selonteon mukaan Suomi voi saavuttaa EU:n ja hallitusohjelman energiatavoitteet lisätoimien avulla. Suomen vuoden 2030 taakanjakosektorin velvoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta toteutuu lisätoimien avulla. Suomen kansalliset tavoitteet lisätä uusiutuvan energian käyttöä, vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja kasvattaa energian hankinnan omavaraisuutta toteutuvat esitetyillä linjauksilla. Uusiutuvan energian osuus kasvaa noin 50 prosenttiin loppukulutuksesta vuonna 2030. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016, 79.)