Opiskelijajärjestötoiminnan tavoitteellinen johtaminen
Saariniemi, Jan (2018)
Lataukset:
Kandidaatintutkielma
Saariniemi, Jan
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018051724180
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018051724180
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia opiskelijajärjestöjen tavoitteellista johtamista ja siihen liittyviä haasteita. Tutkimuksessa paneudutaan lähemmin opiskelijajärjestön elämäntehtävään ja opiskelijajärjestöjen ominaispiirteisiin, jotka usein tekevät opiskelijajärjestöjen strategisesta johtamisesta todella hankalaa. Ominaispiirteitä tutkitaan niin organisaation kuin yksilön näkökulmasta.
Löydettyjä opiskelijajärjestöjen ominaispiirteitä peilataan tuloskortin teoriaan ja laaditaan tuloskorttipohja, joka on räätälöity opiskelijajärjestöjä varten ottamalla toiminnan erityispiirteet huomioon. Tuloskorttipohjan laatimisen lisäksi tehdään kvantitatiivinen kyselytutkimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTKY) jäsenille brändivahvuudesta, joka on yksi esitetty tuloskorttipohjan menestysmittareista.
Laaditun tuloskorttipohjan neljä näkökulmaa ovat tavoitteellinen johtaminen, menestyksekäs toiminta, sisäiset prosessit ja aktiivit keskiössä. Tutkimustuloksien mukaan opiskelijajärjestöjen johtamisessa korostuu ainakin kolme strategisessa johtamisessa huomioitavaa teemaa. Nämä ovat strateginen ajattelu, yhteisöllisyyden ja opiskelija-aktiivien vaaliminen sekä hyvä hallinto. Edellä mainitut teemat nousevat esiin myös tuloskorttipohjassa. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, ettei strateginen johtaminen ja toiminnan kehittäminen ole opiskelijajärjestöjen tarkoituksen kannalta aina välttämätöntä lisäarvon tuottamiseen. Laaditun brändivahvuuskyselyn tuloksien perusteella ylioppilaskunnan brändi on pääosin tasavahva tutkittujen kohderyhmien välillä. Vain osallistuminen opiskelijajärjestötoimintaan osoittautui joissakin testeissä tilastollisesti merkitseväksi, niissäkin vain vähäisesti. The purpose of this Bachelor’s thesis is to explore reasons and find solutions to strategic management in student unions and subject associations. The idea is to find the reasons why strategic management is so difficult in these organizations. The chosen approach to do so is to examine features of student organizations which usually cause this difficulty. We study these features from both organizational and individual view of points.
Discovered student organization features are then reflected the theory of balanced scorecard from which a customized scorecard example will be made for student organizations to overcome their problems in strategic management. In addition, in the thesis quantitative research part, there is a study to measure student organization brand strength which is one of the chosen balance scorecard measurements. This was done by directing a brand strength inquiry to Student Union members of Lappeenranta University of Technology (LTKY).
The customized scorecard perspectives are goal-oriented management, successful action, internal processes and student actives. Based on the literal review, there are three themes which got the attention. They are the capability in strategic thinking, capability in administration and cherishing community as well as student actives. These themes are also presented in the scorecard. Based on this research, we can say that not all student organization need to think strategically in order to have an impact on the community or to provide expected value for their members. Based on quantitative research, the data would seem to suggest that the brand is equally strong between the target groups. Only the student active variable had little effect on the results and it was statistically significant in some tests.
Löydettyjä opiskelijajärjestöjen ominaispiirteitä peilataan tuloskortin teoriaan ja laaditaan tuloskorttipohja, joka on räätälöity opiskelijajärjestöjä varten ottamalla toiminnan erityispiirteet huomioon. Tuloskorttipohjan laatimisen lisäksi tehdään kvantitatiivinen kyselytutkimus Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTKY) jäsenille brändivahvuudesta, joka on yksi esitetty tuloskorttipohjan menestysmittareista.
Laaditun tuloskorttipohjan neljä näkökulmaa ovat tavoitteellinen johtaminen, menestyksekäs toiminta, sisäiset prosessit ja aktiivit keskiössä. Tutkimustuloksien mukaan opiskelijajärjestöjen johtamisessa korostuu ainakin kolme strategisessa johtamisessa huomioitavaa teemaa. Nämä ovat strateginen ajattelu, yhteisöllisyyden ja opiskelija-aktiivien vaaliminen sekä hyvä hallinto. Edellä mainitut teemat nousevat esiin myös tuloskorttipohjassa. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, ettei strateginen johtaminen ja toiminnan kehittäminen ole opiskelijajärjestöjen tarkoituksen kannalta aina välttämätöntä lisäarvon tuottamiseen. Laaditun brändivahvuuskyselyn tuloksien perusteella ylioppilaskunnan brändi on pääosin tasavahva tutkittujen kohderyhmien välillä. Vain osallistuminen opiskelijajärjestötoimintaan osoittautui joissakin testeissä tilastollisesti merkitseväksi, niissäkin vain vähäisesti.
Discovered student organization features are then reflected the theory of balanced scorecard from which a customized scorecard example will be made for student organizations to overcome their problems in strategic management. In addition, in the thesis quantitative research part, there is a study to measure student organization brand strength which is one of the chosen balance scorecard measurements. This was done by directing a brand strength inquiry to Student Union members of Lappeenranta University of Technology (LTKY).
The customized scorecard perspectives are goal-oriented management, successful action, internal processes and student actives. Based on the literal review, there are three themes which got the attention. They are the capability in strategic thinking, capability in administration and cherishing community as well as student actives. These themes are also presented in the scorecard. Based on this research, we can say that not all student organization need to think strategically in order to have an impact on the community or to provide expected value for their members. Based on quantitative research, the data would seem to suggest that the brand is equally strong between the target groups. Only the student active variable had little effect on the results and it was statistically significant in some tests.