Mittaristomallin valitseminen asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamiseen
Laaksamo, Joona (2018)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052324472
Tiivistelmä
Suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen on ollut viime vuosikymmeninä pinnalla ympäri maailmaa. Tasapainotettu tuloskortti julkaistiin vuonna 1992 ja sen jälkeen useita erilaisia malleja on tuotu esille joko täysin uusina tai täydentämään olemassa olevia mittaristomalleja.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata malli, jonka avulla voidaan valita mittaristomalli asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamiseen. Tämä tutkimus tehtiin empiirisellä tutkimusotteella. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Tutkimukseen on kerätty kirjallisuuskatsauksella taustaaineistoa. Tutkimuksen tavoitteena on samanaikaisesti deskriptiivisen tutkimuksen keinoin kuvata malli siitä, miten suorituskyvyn mittaristomalli voidaan valita asiantuntijatiimiin ja selittävän tutkimuksen keinoin tuoda esille syitä mikä esitellyistä suorituskyvyn mittaamismenetelmistä sopii asiantuntijatyön mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tehdään ehdotuksena valittuun mittaristomalliin sopivat mittarit.
Ensin kuvataan suorituskyvyn mittaristomallien valintaa yleisesti: mitä tekijöitä pitää ottaa huomioon ja mitä valmisteluja pitää tehdä ennen kuin valitaan suorituskyvyn mittausjärjestelmää. Toiseksi analysoidaan valitut tekijät asiantuntijatyön ja mittaristomallien näkökulmasta. Lopputulokseksi saadaan valintakriteerit, joiden avulla voidaan analysoida mittaristomalleja. Mittaristomallien analyysi asiantuntijatyöhön toi esille kaikkien mittaristomallien soveltumisen asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamiseen.
Lopputuotosta sovellettiin tutkimuksen kohteena olevaan suunnittelutiimiin. Suorituskyvyn mittaamiselle esitetyt valintakriteerit käytiin kohdeorganisaation näkökulmasta läpi ja analysoitiin esillä olleiden mittaristomallien soveltuvuus kyseiseen suunnittelutiimiin. Valinnan lisäksi esitettiin mittareita, joilla suunnittelutiimin operatiivista toimintaa voidaan mitata. Mittaristomalliksi valikoitui suorituskykyprisma.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiantuntijatyö ei suoranaisesti aseta rajoitteita suorituskyvyn mittaristomalleille. Tutkimuksessa kaikki mukaan valitut mallit selviytyisivät asiantuntijatyön mittaamisesta. Mittaristomallin valintaan vaikuttaa paljon enemmän yrityksen nykytilanne kuin asiantuntijatyön näkökulma. The performance measurement and management of an organization has been a popular topic all around the world. Balanced Scorecard was published in 1992 and after that various different measuring models has been appeared either completely new form or as an update to previous ones.
The objective of this study is to describe a model for choosing a performance measurement model for knowledge-oriented work. This study is an empirical research using case study as a research method. A literary research has been carried out to get background information for this study. The aim of this study is to use descriptive method to create a model for how to choose a performance measurement model for knowledge-oriented work and to find out reasons why a performance measurement model is or is not suitable for measuring performance of a knowledge oriented work. Besides this study offers suggestions for suitable measures.
First it is described how to choose a performance measurement model in general level: what factors need to taken into consideration and what preparations have to carry out before performance measurement model is chosen. Then the factors are analyzed from knowledge oriented work and measurement models perspectives. As a result there are factors that can be used to analyze measurement models in knowledge oriented work.
The factors were tested in practice in a target team. The team clarified their project aims with the factors and the measurement models were then compared. A performance measurement model was choosed and meters to measure the team’s operative work were suggested. The performance prism model was chosen as a model to carry out the project.
As a conclusion it can be sais that knowledge oriented work is not limiting the use of any performance measurement models. All the measument models presented in this study would be suitable for measuring performance of knowledge oriented work. The present situation of an organization is affecting more to the choosing than the perspective of an expert.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata malli, jonka avulla voidaan valita mittaristomalli asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamiseen. Tämä tutkimus tehtiin empiirisellä tutkimusotteella. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus. Tutkimukseen on kerätty kirjallisuuskatsauksella taustaaineistoa. Tutkimuksen tavoitteena on samanaikaisesti deskriptiivisen tutkimuksen keinoin kuvata malli siitä, miten suorituskyvyn mittaristomalli voidaan valita asiantuntijatiimiin ja selittävän tutkimuksen keinoin tuoda esille syitä mikä esitellyistä suorituskyvyn mittaamismenetelmistä sopii asiantuntijatyön mittaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tehdään ehdotuksena valittuun mittaristomalliin sopivat mittarit.
Ensin kuvataan suorituskyvyn mittaristomallien valintaa yleisesti: mitä tekijöitä pitää ottaa huomioon ja mitä valmisteluja pitää tehdä ennen kuin valitaan suorituskyvyn mittausjärjestelmää. Toiseksi analysoidaan valitut tekijät asiantuntijatyön ja mittaristomallien näkökulmasta. Lopputulokseksi saadaan valintakriteerit, joiden avulla voidaan analysoida mittaristomalleja. Mittaristomallien analyysi asiantuntijatyöhön toi esille kaikkien mittaristomallien soveltumisen asiantuntijatyön suorituskyvyn mittaamiseen.
Lopputuotosta sovellettiin tutkimuksen kohteena olevaan suunnittelutiimiin. Suorituskyvyn mittaamiselle esitetyt valintakriteerit käytiin kohdeorganisaation näkökulmasta läpi ja analysoitiin esillä olleiden mittaristomallien soveltuvuus kyseiseen suunnittelutiimiin. Valinnan lisäksi esitettiin mittareita, joilla suunnittelutiimin operatiivista toimintaa voidaan mitata. Mittaristomalliksi valikoitui suorituskykyprisma.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiantuntijatyö ei suoranaisesti aseta rajoitteita suorituskyvyn mittaristomalleille. Tutkimuksessa kaikki mukaan valitut mallit selviytyisivät asiantuntijatyön mittaamisesta. Mittaristomallin valintaan vaikuttaa paljon enemmän yrityksen nykytilanne kuin asiantuntijatyön näkökulma.
The objective of this study is to describe a model for choosing a performance measurement model for knowledge-oriented work. This study is an empirical research using case study as a research method. A literary research has been carried out to get background information for this study. The aim of this study is to use descriptive method to create a model for how to choose a performance measurement model for knowledge-oriented work and to find out reasons why a performance measurement model is or is not suitable for measuring performance of a knowledge oriented work. Besides this study offers suggestions for suitable measures.
First it is described how to choose a performance measurement model in general level: what factors need to taken into consideration and what preparations have to carry out before performance measurement model is chosen. Then the factors are analyzed from knowledge oriented work and measurement models perspectives. As a result there are factors that can be used to analyze measurement models in knowledge oriented work.
The factors were tested in practice in a target team. The team clarified their project aims with the factors and the measurement models were then compared. A performance measurement model was choosed and meters to measure the team’s operative work were suggested. The performance prism model was chosen as a model to carry out the project.
As a conclusion it can be sais that knowledge oriented work is not limiting the use of any performance measurement models. All the measument models presented in this study would be suitable for measuring performance of knowledge oriented work. The present situation of an organization is affecting more to the choosing than the perspective of an expert.