Valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden verojalanjälkiraportointi
Vartia, Tuija (2018)
Pro gradu -tutkielma
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524628
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524628
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on tutkia, mitä valtion omistamat pörssiyhtiöt kertovat veroraporteissaan ja miten raportoidut tiedot vastaavat Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ohjeistuksen vaatimuksia. Tarkastelun kohteeksi on valittu em. kuudentoista yhtiön veroraportit vuodelta 2016.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään yritysten raportointia selittäviä teorioita. Agenttiteorian mukaan päämiehen valtuuttama agentti on velvollinen raportoimaan päämiehelleen valtuutuksensa piiriin liittyvistä asioista. Sidosryhmäteorian mukaan yritys ja sen sidosryhmät pyrkivät molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön, jolloin raportointia käytetään keskusteluvälineenä. Legitimaatioteorian mukaan raportointi on eräs yritykselle käytettävissä oleva työväline oman olemassaolon oikeutuksen osoittamiseen muulle yhteisölle. Lisääntyneiden veroraportointivaatimusten taustalla on kansallisvaltioiden veropohjan rapautuminen ja monikansallisten yritysten ns. voitonsiirron (profit shifting) hillitseminen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysi osoittaa, että edes valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät täysin täytä verojalanjälkiraporteille asetettuja vaatimuksia. Varsinkaan maakohtaisia tietoja ei esitetä. Raporteilta puuttuu myös ulkoinen varmennus. Vähemmistöomisteiset yhtiöt raportoivat GRI-ohjeistuksen mukaisesti taloudellisen lisäarvon tuottamisen ja jakautumisen, mutta maakohtaisia tietoja yhtiöt eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta esitä. Yhtiöille jätetty oikeus vedota raportoimattomien tietojen osalta mm. olennaisuuteen ja liikesalaisuuksiin sekä riittävän raportoinnin valvonnan puute mahdollistavat puutteellisen raportoinnin jatkossakin. Laillisuus- ja verot kuluina-diskurssit osoittavat, että yhtiöt pyrkivät kuitenkin ylläpitämään ja rakentamaan legitimaatiotaan. Sidosryhmillä, erityisesti asiakkailla ja omistajilla, onkin todennäköisesti kansallisvaltioita tehokkaammat keinot painostaa yhtiöitä raportoimaan avoimemmin veroasioistaan. The aim of this study was to find out what information state-owned corporations disclose in their tax footprint reports and in which ways the data is aligned with the guidelines of the Ownership Steering Department of Prime Minister’s Office. The reports of sixteen state-owned corporations regarding year 2016 were analyzed.
The theoretical framework of the study presents the most common theories explaining the voluntary reporting of corporations. The theory of agency considers the report as a part of the contract between the principal and the agent. The stakeholder theory sees reporting as a tool for the discussion needed in the co-operation between the firm and its stakeholder groups. The legitimacy theory regards reporting as the means to provide information and assurance on the legitimacy of the firm to the rest of the society. The recently increased demands for additional tax footprint reporting have been ignited by the tax base erosion of nation states and the attempts to inhibit the profit shifting exercised by many multinational companies.
The tax footprint reports were analyzed by content analysis and discourse analysis. The results show that not even those public corporations, in which the state is the majority shareholder, publish tax footprint reports in complete alignment with the guidelines set by the state. Most importantly, the country-by-country tax information is omitted. Furthermore, the reports have no external assurance. The country-by-country data are missing also from the reports based on the GRI-guidelines of the minority owned public corporations. This can be explained by the comply-or-explain clause in the guidelines – based on the relevancy, trade secrets or similar reason, companies can carry on omitting country based data. This is further enhanced by the lack of repercussions to firms not conforming to the demands of the guidelines.
The discourses emphasizing legality and taxes as costs aim to present the corporations as legitimate; even if their tax footprint reports are incomplete. It is likely that the stakeholders of the companies, including customers and shareholders, are in key roles – and in far more powerful roles than the nation states - in persuading the firms to embrace more transparent reporting practices regarding their taxes.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään yritysten raportointia selittäviä teorioita. Agenttiteorian mukaan päämiehen valtuuttama agentti on velvollinen raportoimaan päämiehelleen valtuutuksensa piiriin liittyvistä asioista. Sidosryhmäteorian mukaan yritys ja sen sidosryhmät pyrkivät molempia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön, jolloin raportointia käytetään keskusteluvälineenä. Legitimaatioteorian mukaan raportointi on eräs yritykselle käytettävissä oleva työväline oman olemassaolon oikeutuksen osoittamiseen muulle yhteisölle. Lisääntyneiden veroraportointivaatimusten taustalla on kansallisvaltioiden veropohjan rapautuminen ja monikansallisten yritysten ns. voitonsiirron (profit shifting) hillitseminen.
Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty sisällönanalyysiä ja diskurssianalyysiä. Sisällönanalyysi osoittaa, että edes valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät täysin täytä verojalanjälkiraporteille asetettuja vaatimuksia. Varsinkaan maakohtaisia tietoja ei esitetä. Raporteilta puuttuu myös ulkoinen varmennus. Vähemmistöomisteiset yhtiöt raportoivat GRI-ohjeistuksen mukaisesti taloudellisen lisäarvon tuottamisen ja jakautumisen, mutta maakohtaisia tietoja yhtiöt eivät yhtä poikkeusta lukuun ottamatta esitä. Yhtiöille jätetty oikeus vedota raportoimattomien tietojen osalta mm. olennaisuuteen ja liikesalaisuuksiin sekä riittävän raportoinnin valvonnan puute mahdollistavat puutteellisen raportoinnin jatkossakin. Laillisuus- ja verot kuluina-diskurssit osoittavat, että yhtiöt pyrkivät kuitenkin ylläpitämään ja rakentamaan legitimaatiotaan. Sidosryhmillä, erityisesti asiakkailla ja omistajilla, onkin todennäköisesti kansallisvaltioita tehokkaammat keinot painostaa yhtiöitä raportoimaan avoimemmin veroasioistaan.
The theoretical framework of the study presents the most common theories explaining the voluntary reporting of corporations. The theory of agency considers the report as a part of the contract between the principal and the agent. The stakeholder theory sees reporting as a tool for the discussion needed in the co-operation between the firm and its stakeholder groups. The legitimacy theory regards reporting as the means to provide information and assurance on the legitimacy of the firm to the rest of the society. The recently increased demands for additional tax footprint reporting have been ignited by the tax base erosion of nation states and the attempts to inhibit the profit shifting exercised by many multinational companies.
The tax footprint reports were analyzed by content analysis and discourse analysis. The results show that not even those public corporations, in which the state is the majority shareholder, publish tax footprint reports in complete alignment with the guidelines set by the state. Most importantly, the country-by-country tax information is omitted. Furthermore, the reports have no external assurance. The country-by-country data are missing also from the reports based on the GRI-guidelines of the minority owned public corporations. This can be explained by the comply-or-explain clause in the guidelines – based on the relevancy, trade secrets or similar reason, companies can carry on omitting country based data. This is further enhanced by the lack of repercussions to firms not conforming to the demands of the guidelines.
The discourses emphasizing legality and taxes as costs aim to present the corporations as legitimate; even if their tax footprint reports are incomplete. It is likely that the stakeholders of the companies, including customers and shareholders, are in key roles – and in far more powerful roles than the nation states - in persuading the firms to embrace more transparent reporting practices regarding their taxes.