Can role model videos boost students' entrepreneurial intentions?
Turunen, Taru (2018)
Pro gradu -tutkielma
Turunen, Taru
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824918
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052824918
Tiivistelmä
Entrepreneurship education, role models and entrepreneurial intentions have been studied for decades. As new and innovative teaching methods emerge, there is much uncovered ground to study. In this experimental research setting, a pre-test–post-test control group design was adopted to measure the short-term changes in intentions and its antecedents between before and after exposure to the entrepreneurial role model video. This thesis investigates whether entrepreneurial role models can affect students’ entrepreneurial intentions and its antecedents in the short-term.
The study was conducted in Finland during 2017-2018 and 209 responses were used in the analysis, which were mainly gathered from two educational institutes: Lappeenranta University of Technology (65%) and Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (21%). The students were randomly assigned to watch different videos. Students in group 1 watched a video of a male entrepreneur (56 students; 55% male respondents), students in group 2 watched a video of a female entrepreneur (86 students; 38% male respondents), and students in the control group (67 students; 58 % male respondents) did not watch any video.
The set-up also allows to compare entrepreneurial female and male role models’ effects on the students’ intentions, perceptions and attitudes. Additionally, the impact of gender and age is examined in more detail. Several hypotheses were based on previous research, and the analysis is performed using paired-sample tests and regression analysis. The results indicate that entrepreneurial intentions and perceptions of entrepreneurial feasibility were a little increased after exposure to the video. However, the videos had negative impacts on students’ attitudes towards entrepreneurship and perceptions about entrepreneurial desirability. The results should be of interest to entrepreneurship educators and policy makers, as this study proved the potential within innovative and multimedia-based entrepreneurship education methods. This thesis demonstrates that changes in perceptions of entrepreneurship and entrepreneurial intentions can be changed even within a short time frame. Hence, it is recommended that innovative entrepreneurship education methods are utilized in education. Yrittäjyysaikomuksia ja roolimalleja on tutkittu vuosikymmeniä. Uusia ja innovatiivisia keinoja innostaa nuoria yrittäjyyteen on kehitelty paljon, ja tästä on seurannut paljon uutta tutkittavaa yrittäjyyskoulutuksen tutkimusalalla. Tämän tutkimuksen kokeellisessa tutkimusasetelmassa hyödynnetään ennen-jälkeen-kontrolliryhmä -menetelmää, jonka avulla mitataan lyhytaikaisia muutoksia yrittäjyysaikomuksissa (entrepreneurial intentions) ja sen tekijöissä (antecedents) ennen ja jälkeen yrittäjäroolimallivideon katsomisen. Tämä pro gradu -tutkielma selvittää voivatko yrittäjäroolimallit multimediapohjaisilla keinoilla, tämän tutkimuksen tapauksessa videoitujen yrittäjähaastattelujen avulla, vaikuttaa opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksiin lyhyellä aikavälillä.
Tutkimus toteutettiin Suomessa 2017-2018 ja analyysi toteutettiin 209 vastauksen pohjalta. Vastauksia kerättiin pääsääntöisesti kahdesta koulusta: Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (65%) ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukiosta (21%). Opiskelijat jaettiin sattumanvaraisesti kolmeen eri ryhmään, joista ensimmäinen ryhmä katsoi videon miesyrittäjästä (56 opiskelijaa; 55% miespuolisia opiskelijoita) ja toinen ryhmä katsoi videon naisyrittäjästä (86 opiskelijaa; 38% miespuolisia opiskelijoita). Kolmas ryhmä toimi kontrolliryhmänä, jossa ei katsottu kumpaakaan videota (67 opiskelijaa; 58 % miespuolisia opiskelijoita).
Tämä tutkimusasetelma mahdollistaa nais- ja miesyrittäjäroolimallien vertailun sen suhteen, onko yrittäjäroolimallin sukupuolella yhteyttä opiskelijoiden yrittäjyyteen liittyvien tuntemusten muutoksiin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi selvitetään, onko opiskelijoiden sukupuolella ja ikäryhmällä vaikutusta seurauksiin yrittäjävideon katselun jälkeen. Useita hypoteeseja tutkimuksen oletetuista tuloksista muodostettiin aiemman tutkimustiedon pohjalta ja analyysissä käytettiin parillisten otosten t-testiä sekä regressioanalyysiä. Tulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset ja kokemukset omista kyvyistä (feasibility) olivat hieman korkeammat videoiden katsomisen jälkeen; tosin myös negatiivisia vaikutuksia mitattiin. Videot eivät onnistuneet nostamaan yrittäjyysasenteita (attitudes) ja kokemusta yrittäjyyden haluttavuudesta (desirability). Tulokset osoittavat, että multimediamuodossa olevalla yrittäjyysopetusmateriaalilla on mahdollista vaikuttaa opiskelijoiden käsitykseen yrittäjyydestä, jolloin tulokset voivat olla kiinnostavia myös esimerkiksi opetuksen järjestäjille ja päätöksentekijöille. Tämä pro gradu -tutkielma osoittaa, että uudenaikaisilla, multimediapohjaisilla keinoilla voidaan saada aikaan kaivattuja muutoksia nuorten kiinnostukseen yrittäjyyttä kohtaan lyhyelläkin aikavälillä. Näin ollen yrittäjyyskoulutuksen innovatiivisia metodeita, kuten yrittäjäroolimallivideoiden esittämistä opiskelijoille, on tämän tutkimuksen nojalla suositeltavaa hyödyntää sen positiivisten vaikutusten vuoksi.
The study was conducted in Finland during 2017-2018 and 209 responses were used in the analysis, which were mainly gathered from two educational institutes: Lappeenranta University of Technology (65%) and Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu (21%). The students were randomly assigned to watch different videos. Students in group 1 watched a video of a male entrepreneur (56 students; 55% male respondents), students in group 2 watched a video of a female entrepreneur (86 students; 38% male respondents), and students in the control group (67 students; 58 % male respondents) did not watch any video.
The set-up also allows to compare entrepreneurial female and male role models’ effects on the students’ intentions, perceptions and attitudes. Additionally, the impact of gender and age is examined in more detail. Several hypotheses were based on previous research, and the analysis is performed using paired-sample tests and regression analysis. The results indicate that entrepreneurial intentions and perceptions of entrepreneurial feasibility were a little increased after exposure to the video. However, the videos had negative impacts on students’ attitudes towards entrepreneurship and perceptions about entrepreneurial desirability. The results should be of interest to entrepreneurship educators and policy makers, as this study proved the potential within innovative and multimedia-based entrepreneurship education methods. This thesis demonstrates that changes in perceptions of entrepreneurship and entrepreneurial intentions can be changed even within a short time frame. Hence, it is recommended that innovative entrepreneurship education methods are utilized in education.
Tutkimus toteutettiin Suomessa 2017-2018 ja analyysi toteutettiin 209 vastauksen pohjalta. Vastauksia kerättiin pääsääntöisesti kahdesta koulusta: Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (65%) ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lukiosta (21%). Opiskelijat jaettiin sattumanvaraisesti kolmeen eri ryhmään, joista ensimmäinen ryhmä katsoi videon miesyrittäjästä (56 opiskelijaa; 55% miespuolisia opiskelijoita) ja toinen ryhmä katsoi videon naisyrittäjästä (86 opiskelijaa; 38% miespuolisia opiskelijoita). Kolmas ryhmä toimi kontrolliryhmänä, jossa ei katsottu kumpaakaan videota (67 opiskelijaa; 58 % miespuolisia opiskelijoita).
Tämä tutkimusasetelma mahdollistaa nais- ja miesyrittäjäroolimallien vertailun sen suhteen, onko yrittäjäroolimallin sukupuolella yhteyttä opiskelijoiden yrittäjyyteen liittyvien tuntemusten muutoksiin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi selvitetään, onko opiskelijoiden sukupuolella ja ikäryhmällä vaikutusta seurauksiin yrittäjävideon katselun jälkeen. Useita hypoteeseja tutkimuksen oletetuista tuloksista muodostettiin aiemman tutkimustiedon pohjalta ja analyysissä käytettiin parillisten otosten t-testiä sekä regressioanalyysiä. Tulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset ja kokemukset omista kyvyistä (feasibility) olivat hieman korkeammat videoiden katsomisen jälkeen; tosin myös negatiivisia vaikutuksia mitattiin. Videot eivät onnistuneet nostamaan yrittäjyysasenteita (attitudes) ja kokemusta yrittäjyyden haluttavuudesta (desirability). Tulokset osoittavat, että multimediamuodossa olevalla yrittäjyysopetusmateriaalilla on mahdollista vaikuttaa opiskelijoiden käsitykseen yrittäjyydestä, jolloin tulokset voivat olla kiinnostavia myös esimerkiksi opetuksen järjestäjille ja päätöksentekijöille. Tämä pro gradu -tutkielma osoittaa, että uudenaikaisilla, multimediapohjaisilla keinoilla voidaan saada aikaan kaivattuja muutoksia nuorten kiinnostukseen yrittäjyyttä kohtaan lyhyelläkin aikavälillä. Näin ollen yrittäjyyskoulutuksen innovatiivisia metodeita, kuten yrittäjäroolimallivideoiden esittämistä opiskelijoille, on tämän tutkimuksen nojalla suositeltavaa hyödyntää sen positiivisten vaikutusten vuoksi.