The influence of a supplier development program on supply chain performance: a mixed methods case study in Finnish forest industry

Abstract

The link between supplier development activities and supply chain performance is a relevant concern for those who aim to use such activities as a trigger of performance improvements. In practice, the link is always not clear or transparent, in addition to which the topic has not been extensively studied in literature either. The better the connection and its mechanisms are known in beforehand, the more likely it is that supplier development activities are carried out successfully.

The aim of this thesis was to examine the effectivity of a supplier development program on supply chain performance by conducting a mixed method case study. The chosen methodology provided a versatile view on the phenomenon and allowed the thorough examination of the case. Moreover, the methodology was selected as a means of improving the validity of results concerning the actualized influence. In examination of supply chain performance, separate constructs approach was applied and the definition of it relied on three fundamental perspectives of it. The aspects were resource, output and flexibility, out of which resource and output were considered as relevant perspectives in measuring the quantitative effects of the development program.

The results support the idea that supplier development program can be a source of performance improvements in cases where the conducted development activities and supply chain performance have a direct connection. Indirect influence on supply chain performance through changes in supplier performance was found not to have taken place. For those companies wishing to objectively evaluate the realized effectivity of supplier development program, it was seen useful to consider measurement of performance already while planning the program to be able to better follow the influence and take better corrective actions already during the process.

Toimittajien kehittämisen ja toimitusketjun suorituskyvyn välisen yhteyden olemassaolo on edellytys suorituskyvyn parantumista tavoittelevien toimittajankehitysohjelmien onnistumiselle. Käytännössä yhteys ei kuitenkaan ole aina selvä tai läpinäkyvä, minkä lisäksi aihetta ei myöskään ole runsaasti tutkittu. Mitä paremmin yhteys ja siinä vaikuttavat mekanismit tunnetaan, sen todennäköisempää on, että kehitystoiminta on tuloksellista ja kannattavaa.

Tässä monimenetelmätutkimuksessa tutkittiin toimittajankehitysohjelman vaikutusta toimitusketjun suorituskykyyn. Tutkimusmenetelmät mahdollistivat monipuolisen näkökulman tutkittuun aiheeseen sekä tarjosivat keinon tutkia valittua tapausta perusteellisesti, minkä lisäksi ne tukivat lopputulosten validiteettia. Toimitusketjun suorituskyky käsitettiin useasta erillisestä käsitteestä koostuvana kokonaisuutena ja näiden käsitteiden määrittely pohjautui kolmeen toimitusketjun suorituskyvyn perusnäkökulmaan, jotka olivat resurssi, tuotos ja joustavuus. Tutkimuksen määrällisessä vaiheessa keskityttiin suorituskyvyn resurssi- ja tuotosnäkökulmiin.

Tulokset tukivat ajatusta siitä, että toimittajankehitysohjelma voi olla toimitusketjun suorituskyvyn parantumisen lähde niissä tapauksissa, joissa toteutetut kehitystoiminnot ja toimitusketjun suorituskykymittarit ovat suorassa yhteydessä toisiinsa. Epäsuoraa vaikutusta toimitusketjun suorituskykyyn toimittajan suorituskyvyn parantumisen kautta ei todettu tapahtuneen. Tutkimuksessa havaittiin, että yrityksille voi olla hyödyllistä huomioida suorituskyvyn mittausnäkökulma jo kehitysohjelman suunnitteluvaiheessa, jotta ohjelman vaikuttavuutta voidaan seurata, arvioida ja hallita paremmin jo kehitysohjelman toteutusaikana.