Lahti Energian matalalämpötilaisten aluelämpöverkkojen tulevaisuuden kehitys

Abstract

Eri puolilla Lahti Energian kaukolämpöverkkoa on siihen epäsuorasti liitettyjä aluelämpöverkkoja. Kaukolämpö- ja aluelämpöverkon välillä toimii siirrinasema, jonka ensiöpuolella kiertää kaukolämpöverkon ja toisiopuolella aluelämpöverkon vesi. Kyseessä ovat matalalämpöverkot, jotka on pääsääntöisesti rakennettu muoviputkiverkoiksi. Ominaista aluelämmölle on, että suuresta asiakasmäärästä huolimatta aluelämmön osuus Lahti Energian koko kaukolämmönmyynnistä ei ole suuri. Aluelämpötekniikan ikääntymisen ja poikkeuksellisen toteutustavan vuoksi on niiden tulevaisuuden pohdinta tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Diplomityön tavoitteena on tutkia aluelämmön kehitysvaihtoehtoja ja kuinka niitä käytännössä voisi toteuttaa. Työssä käsitellään kolmea päävaihtoehtoa, jotka ovat jatkaminen nykymallin mukaan, alueiden muuttaminen kaukolämpöön sekä talokohtainen lämpöpumppu. Kaukolämpöön muuttamisen yhteydessä tuodaan esille myös alueellinen, perinteistä matalammalla lämpötilatasolla toimiva, kaukolämpöverkko. Tällainen verkko saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa kaksisuuntaisen lämmöntuotannon kyseisellä alueella. Työhön valittiin esiteltäviksi muutama aluelämpöverkko, joihin kehitysvaihtoehtoja myös peilataan. Verkostoinvestoinnin suuruuden takia aluelämmön jatkaminen ainakin laajimmilla verkoilla on perusteltua. Kaukolämpömuutosta varten aluelämpökiinteistöille voidaan tarjota erilaisia asiakaslaiteasennuksia, joista tapauskohtaisesti valitaan kyseisen rakennuksen tiloihin sopivin. Työtä tehdessä käytiin kahdessa aluelämpötalossa kartoittamassa ilmavesilämpöpumpun soveltuvuutta aluelämmön korvaajaksi. Samalla työn tekijällä oli tilaisuus tutustua aluelämmön käytännön toteutukseen asiakaskiinteistössä.

Along its district heating network Lahti Energia has areal heating networks which are indirectly connected to main district heating network. Between main district heating network and areal heating network there is a central heat exchanger station. District heating water circulates on the primary side and the water of the areal network on the secondary side of this heat exchanger. These networks operate at lower temperature and principally consist of plastic pipes. Characteristic feature for areal heating as a whole is that despite the large overall number of customers the amount of heat sold among these networks is relatively low. Owing to aging technology and exceptional way of execution, deliberation of areal heating’s future has become more and more essential. The objective of this thesis is to study options for developing areal heating networks and how these options could be realized. Three main options are discussed which are continuation of the current system, transforming into usual district heating and individual heat pump. In context with the transformation into district heating an areal district heating network with a lower operating temperature is also examined. This kind of network could make it possible to utilize two-way district heating in the future. A few areal networks are introduced and suitability of proposed alternatives for these areas is discussed. Continuation of the current system would be justified at least with largest areal heating networks, mainly because of the significant network building costs. For the district heating transformation different consumer substation installations can be offered in accordance with available space in given building. During this study two houses were visited for better understanding of replacing current heating system with a heat pump. On the same occasion there was also an opportunity for the thesis worker to get acquainted with current heating equipment installations.