IFRS-tilinpäätösten liitetiedot informaatiolähteenä
Asikainen, Kari (2018)
Pro gradu -tutkielma
Asikainen, Kari
2018
School of Business and Management, Kauppatieteet
Kaikki oikeudet pidätetään.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110547285
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018110547285
Tiivistelmä
Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisella raportoinnilla on pyritty vastaamaan entistä paremmin erityisesti sijoittajien informaatiotarpeisiin. Liitetietojen pääasiallinen tehtävä on tarkentaa tilinpäätöksen päälaskelmissa esitettyjä lukuja ja tarjota muuta informaatiota, joka tukee tilinpäätöksen ymmärtämistä. Sääntely ja sidosryhmien odotukset ovat kuitenkin kasvattaneet liitetietojen laajuutta ja siten osaltaan tilinpäätösten laatijoiden hallinnollista taakkaa. Samanaikaisesti on kyseenalaistettu, etteivät liitetiedot ole täysin onnistuneita informaatiolähteenä eivätkä ne tarjoa kaikilta osin relevanttia informaatiota.
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu IFRS-tilinpäätösten liitetietojen onnistumista informaationlähteenä. Lisäksi on havainnoitu liitetietojen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä näkökulmia liitetietoraportoinnin kehittämiseen. Laadullisin menetelmin toteutetun tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, joissa on haastateltu osakeanalyytikoita, valvojia ja asiantuntijoita.
Tulosten perusteella suomalaiset listautuneet yhtiöt ovat onnistuneet liitetietoraportoinnissa suhteellisen hyvin, mutta liitetietojen laadussa on yhtiökohtaisia eroja. Joidenkin liitetietojen ymmärrettävyys koetaan yhä puutteelliseksi, mutta kokonaisuutena liitetietoja ei pidetä liian laajoina. Sääntelyn sekä laatijoiden resurssien ja asenteiden tulkitaan vaikuttavan keskeisimmin liitetietojen laatuun. Erityisesti laatijoiden asenteen koetaan olevan olennainen tekijä liitetietoraportoinnin kehittämisessä. Johtopäätöksenä esitetään, että keskustelu liitetietojen liiallisesta laajuudesta ei ole täysin perusteltua. Lisäksi voidaan todeta, että merkittävimmät liitetietojen kehitystarpeet liittyvät nykyistä yhtiökohtaisempaan viestintään. The International Financial Reporting Standards have aimed to meet the investors' need for information better than before its implementation. The main function of the notes to the financial statements is to provide more accurate information on the figures presented in the primary financial statements and to give additional information that supports the understanding of the financial statements. However, the regulation and the expectations of the stakeholders have expanded the scope of the disclosures and thus partly increased the administrative burden of the preparers. Concurrently, it has been questioned that the notes have not fully succeeded as an information source and do not provide relevant information in all respects.
In this thesis it is reviewed how the notes to the IFRS financial statements succeed as an information source. Additionally, the factors affecting the quality of the notes and perspectives on developing the notes are observed. The material for this qualitative study is gathered with theme interviews in which stock analysts, financial market supervisors and other authorities have attended.
Based on the results, the Finnish listed companies have been relatively successful in disclosing the information in the notes but there are company-specific differences in the quality of the notes. The understandability of certain disclosures is considered insufficient but taken as a whole, the notes are not considered too extensive. The regulation, and the preparers' resources and attitudes towards reporting are assessed to affect the quality of the notes. The attitude of the preparers is perceived to be an essential factor in developing the notes. As a concluding remark, the ongoing debate on the "disclosure overload" is not entirely justified. In addition, the main area for improvement is found in company-specific communication.
Tässä tutkielmassa on tarkasteltu IFRS-tilinpäätösten liitetietojen onnistumista informaationlähteenä. Lisäksi on havainnoitu liitetietojen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä näkökulmia liitetietoraportoinnin kehittämiseen. Laadullisin menetelmin toteutetun tutkimuksen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla, joissa on haastateltu osakeanalyytikoita, valvojia ja asiantuntijoita.
Tulosten perusteella suomalaiset listautuneet yhtiöt ovat onnistuneet liitetietoraportoinnissa suhteellisen hyvin, mutta liitetietojen laadussa on yhtiökohtaisia eroja. Joidenkin liitetietojen ymmärrettävyys koetaan yhä puutteelliseksi, mutta kokonaisuutena liitetietoja ei pidetä liian laajoina. Sääntelyn sekä laatijoiden resurssien ja asenteiden tulkitaan vaikuttavan keskeisimmin liitetietojen laatuun. Erityisesti laatijoiden asenteen koetaan olevan olennainen tekijä liitetietoraportoinnin kehittämisessä. Johtopäätöksenä esitetään, että keskustelu liitetietojen liiallisesta laajuudesta ei ole täysin perusteltua. Lisäksi voidaan todeta, että merkittävimmät liitetietojen kehitystarpeet liittyvät nykyistä yhtiökohtaisempaan viestintään.
In this thesis it is reviewed how the notes to the IFRS financial statements succeed as an information source. Additionally, the factors affecting the quality of the notes and perspectives on developing the notes are observed. The material for this qualitative study is gathered with theme interviews in which stock analysts, financial market supervisors and other authorities have attended.
Based on the results, the Finnish listed companies have been relatively successful in disclosing the information in the notes but there are company-specific differences in the quality of the notes. The understandability of certain disclosures is considered insufficient but taken as a whole, the notes are not considered too extensive. The regulation, and the preparers' resources and attitudes towards reporting are assessed to affect the quality of the notes. The attitude of the preparers is perceived to be an essential factor in developing the notes. As a concluding remark, the ongoing debate on the "disclosure overload" is not entirely justified. In addition, the main area for improvement is found in company-specific communication.