Development of internationalization strategy : a comparative study between Finnish SMEs in the cleantech and the IT industry

Abstract

Internationalization has become increasingly relevant as a source of growth for many companies. With limited domestic markets, there is pressure to look for growth opportunities from abroad. Information Technology is one of the most prominent industries in the world whereas Cleantech is an emerging industry gaining motion fast most especially in the Nordics. This study sheds light to the internationalization strategy development of companies in the industry benchmarking against the classical internationalization theories of Uppsala, Network theory as well as the Born Global. The data collection for this research was conducted in the form of case study and semi-structured face-to-face interviews. The data was then categorized and analyzed for patterns and anomalies. The results show great differences between the companies under study mostly stemming from the industry and business sector characteristics that differ between Cleantech and Industry. There is evidence that supports and contributes knowledge to the internationalization theories under focus. The managerial implications include the exploration of different entry modes for internationalization, consideration of sustainability strategy as well as unifying management team views.

Kansainvälistyminen on saanut lisääntyvin määrin huomiota kun yritykset ovat lähteneet kansainvälisille markkinoille tavoittelemaan lisäkasvua. Kotimaiset markkinat ovat usein rajalliset, joten paine lähteä tutkimaan kotimarkkinan ulkopuolisia mahdollisuuksia saattaa olla joskus erityisen painava. IT- ala on yksi maailman lupaavimmista teollisuudenaloista kun taas Cleantech on kasvanut vahvasti erityisesti Pohjoismaissa. Tämä tutkielma pyrki valottamaan kansainvälistymistrategiakehityksen eroja käyttäen apunaan Uppsala-, Network-, ja Born Global- teorioita. Datan keruu tapahtui case study- metodilla. Haastattelut olivat pääosassa aineiston keräämisessä. Haastattelut tapahtuivat kasvotusten haastateltavien kanssa. Tulokset kategorisoitiin ja analysoitiin etsien toistuvia kuvioita ja/tai poikkeamia. Tutkimuksen tulokset osoittavat merkittäviä eroja alojen välillä. Nämä erot johtuivat suurimmaksi osaksi alojen luonteesta ja peruspiirteistä, sekä yrityssektoreissa olevista eriäväisyyksistä. Tulokset tukevat kansainvälistymisteorioita kuten Uppsalaa ja Network- teoriaa. Suosituksiksi muodostui muun muassa johtoryhmän ajatusmallin yhdentäminen, yrityskulttuurin pohtiminen, kansainvälistymismahdollisuuksien avaaminen, sekä kestävän kehityksen tuominen yrityskulttuuriin ja strategiaan.