Effectiveness of the EU ETS on emissions abatement : a sector level approach

Abstract

The European Union’s Emissions Trading System is the cornerstone of the EU’s fight against climate change. However, the functionality of the system has been criticized throughout its existence, and questions have been raised on whether or not the system has been successful in driving abatement. The objective of this thesis is to examine how well the EU ETS has succeeded in reducing GHG emissions on a sector level, and investigate the effects of allocated allowances, EUA price and GDP on emission reduction. This thesis reviews literature on the performance of the EU ETS, and draws knowledge from previous research conducted on the matter. The study provides particular insights for the possible presence of behavioural economic biases and challenges the views of the Coase theorem. Research questions are answered through thorough descriptive examinations and panel regression analysis conducted on a total of 17 sectors. A 17.5% reduction in emissions is observed between the years of 2005 and 2017, which could largely be explained by abatement from the power and heat sector. Allocated allowances can be seen having a positive relationship to emissions, whereas no significant relationship was found between GDP and emissions. The relationship between EUA price and emission was deemed inconclusive. Furthermore, no statistically significant differences were observed between the sectors during panel regression analysis. The results implicate that the EU ETS has been successful in reducing emission levels, and that more abatement could be achieved by controlling the number of allowances allocated to companies.

Euroopan Unionin Päästökauppajärjestelmä (EU ETS) toimii keskeisessä roolissa EU:n taistossa ilmastonmuutosta vastaan. Järjestelmän toimintaa on kuitenkin kritisoitu vahvasti ja sen vaikutusta päästöjen vähenemiseen on kyseenalaistettu. Tämän työn tavoitteena on tutkia, kuinka hyvin EU ETS on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä sektoritasolla, sekä analysoida kuinka allokoitujen päästöoikeuksien määrä, päästöoikeuksien hinta, tai bruttokansantuote vaikuttavat päästöjen määrään. Tutkielma käsittelee EU:n päästökaupan toimintaan liittyvää kirjallisuutta ja ammentaa tietoa aikaisemmista tutkimuksista. Työ haastaa Coasen teorian pätevyyttä päästökaupan selittämiselle, ja tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia käyttäytymistaloustieteiden puolelta. Tutkimuskysymyksiin vastataan kuvailevan tutkimuksen, sekä paneelidata regressioanalyysin avulla. Analyyseissä tutkitaan yhteensä 17 sektoria, ja niiden toimintaa. Tulokset osoittavat yhteensä 17,5%:n päästöjen pienenemisen vuosien 2005 ja 2017 aikana, joka pystytään suurilta osin selittämään energia- ja lämpösektorin puolen päästöjen vähenemisellä. Allokoitujen päästöoikeuksien ja päästöjen määrällä huomataan tilastollisesti merkittävä positiivinen suhde. Sen sijaan bruttokansantuotteella ja päästöjen määrällä ei löydetä merkittävää suhdetta, ja päästöoikeuksien hinnan ja päästöjen määrän välinen suhde jää epäselväksi. Lisäksi, regressioanalyysin avulla ei havaita tilastollisesti merkittävää eroa sektoreitten välillä. Tulokset osoittavat, että EU ETS on onnistunut vähentämään päästöjen määrää, ja implikoivat, että vielä suurempia vähennyksiä voidaan saavuttaa kontrolloimalla allokoitujen päästöoikeuksien määrää.