Environmental potential of insects as food protein source

Abstract

The demand for food is rising, while simultaneously the need to reduce environmental impacts to meet our planetary boundaries is present. The production of animal-proteins accounts for a large share of the total agricultural emissions. To replace traditional animal proteins, entomophagy, or insects as food, has increased its popularity in the past decade. The topic is still new, and media is filled with speculation and questionable data. This case study quantifies the global warming potential, land use and water use of an operating house cricket farm in Finland. The results are based on measured material and energy flows of the farm. The environmental impacts are quantified utilizing the LCA approach. The global warming potential is 7,7 and 49 kg CO2-eq for one kilogram of fresh insects and insect protein respectively. Land use is 24 and 155 m2yr per kilogram of fresh insects and kilogram of proteins. Lastly, water use is 3 297 liters per kilogram of fresh insects and 21 133 liters for kilogram of protein. For land and water use, heat production was the most significant factor with 90% or larger share of impacts. Heat production had 66% share of global warming potential impacts and electricity production had 27% share.

Paine ruoan tuotannolle kasvaa ja samanaikaisesti tuotannon ympäristövaikutuksia koitetaan vähentää. Eläinperäisten proteiinien tuotanto on suuri maatalouden päästöjen lähde. Hyönteisten käyttö ravintona, entomofagia, pyrkii korvaamaan perinteisiä eläinperäisiä proteiineja. Hyönteisravinto on nostanut suosiotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä työ tutkii toiminnassa olevan Suomalaisen sirkkatilan ympäristövaikutuksia. Tutkimuksessa perehdytään sirkkatuotannon maan- ja vedenkäyttöön sekä kasvihuonekaasupäästöihin. Tutkimus perustuu tilalta mitattuihin energia- ja materiaalivirtoihin. Ympäristövaikutukset arvioidaan käyttäen elinkaarimallinnusta. Työn perusteella sirkkatuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat 7,7 kg-CO2 eq per kilogramma sirkkoja ja 49 kg-CO2 eq per kilogramma proteiinia. Maankäyttö on 24 ja 155 m2yr kilolle sirkkoja ja proteiinia. Ja vedenkäytön osalta sirkkakilon tuottaminen vaatii 3 297 litraa vettä, ja proteiinikilo 21 133 litraa vettä. Vedenkäytön ja maankäytön osalta lämmöntuotannon osuus oli yli 90 % päästöistä. Kasvihuonekaasupäästöjen osalta lämmöntuotannon osuus lämpenemispotentiaalista oli 66 % ja sähköntuotannon 27 %.